Demarinaisten vieraskynässä Jelena Simić: Talouskasvu ei takaa demokratiaa: Länsi-Balkan kaipaa EU:lta laajempaa tukea

Jelena Simić työskentelee hankevastaavana Kalevi Sorsa -säätiössä ja vetää säätiön Balkan-hanketta. Säätiö on tukenut demokratiaa Länsi-Balkanilla ulkoministeriön avustuksella vuodesta 2008. 

Talouskasvu ei takaa demokratiaa: Länsi-Balkan kaipaa EU:lta laajempaa tukea

Euroopan vakaus ja turvallisuus riippuvat yhä enemmän siitä, kuinka onnistuneesti lähialueet integroidaan Euroopan unioniin. Ukrainan, Moldovan ja Georgian lisäksi myös Länsi-Balkanin maiden vakaus ja kehitys ovat ratkaisevia koko Euroopan tulevaisuudelle. 

Länsi-Balkanilla tarkoitetaan Albaniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa, Kosovoa, Serbiaa, Pohjois-Makedoniaa ja Montenegroa. EU:n jäseneksi pyrkimisen lisäksi maita yhdistää muun muassa se, että ne olivat Albaniaa lukuun ottamatta osa Jugoslaviaa. Siirtyminen kommunistihallinnosta kohti monipuoluedemokratiaa olisi ollut niille suuri haaste ilman sotien jättämää painolastiakin. Siksi ei ole ihme, että vielä 30 vuotta sotien jälkeen yhteiskunnalliset ja taloudelliset haasteet ovat alueella suuria. 

Länsi-Balkanilla demokratia- ja oikeusvaltiokehitys on vielä kesken ja jopa taantunut viime vuosina. Tämä tekee alueesta haavoittuvan ulkopuoliselle vaikuttamiselle, erityisesti Venäjän ja Kiinan vaikutusvallalle. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on sekä Länsi-Balkanin että koko Euroopan etu, että alueen maat kokevat EU-jäsenyyden ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tulevaisuudelle.

EU tukee aluetta jo monin keinoin. Esimerkiksi EU:n kasvusuunnitelma Länsi-Balkanille 2024–2027 tähtää alueen integroitumiseen EU-sisämarkkinoille ja jäsenyyden ehtona olevien uudistusten nopeuttamiseen. Ne koskevat muun muassa toimivaa oikeusvaltiota, demokratiaa ja perusoikeuksia. EU tarjoaa maille taloudellista tukea esimerkiksi rahoitusväline IPA III:n kautta.

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on yksi keinoista, joilla myös Suomi voi tukea Länsi-Balkanin maita. Juuri kehitysyhteistyöllä tuetaan paikallisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Ne muodostavat elintärkeän vastavoiman alueen korruptoituneelle ja omaa etuaan tavoittelevalle populistiselle eliitille.

Kalevi Sorsa -säätiön Kehitystä ja sillanrakennusta III-hankkeessa keskitytään kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen kouluttamalla erityisesti nuoria ja naisia Albaniassa, Pohjois-Makedoniassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa. Hanke toteutetaan paikallisten ajatuspajojen kanssa pääosin Suomen ulkoministeriön rahoituksella.

Nuorilla on ratkaiseva rooli alueen tulevaisuuden rakentamisessa, mutta he jäävät usein sivuun päätöksenteosta eivätkä usko yhteiskunnan vastaavan heidän tarpeisiinsa. Nuoret kokevat epävarmuutta myös työllisyydestä ja toimeentulosta, mikä on johtanut erityisesti koulutettujen nuorten laajaan maastamuuttoon. 

Nuorten tukeminen ja heidän poliittisten vaikutusmahdollisuuksiensa vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja alueen demokraattisen kehityksen kannalta. Kalevi Sorsa -säätiön koulutuksissa nuoret oppivat tärkeitä taitoja kuten argumentointia, päätöksenteon perusteita ja vastuullista johtamista, mikä valmistaa heitä tuleviin yhteiskunnallisiin rooleihin. Tavoitteena on, että heistä kasvaa sukupolvi, joka on sitoutunut demokraattisiin arvoihin ja oikeusvaltion periaatteisiin. Tämä vähentää myös nuorten kiinnostusta populistisia ja autoritaarisia liikkeitä kohtaan.

Länsi-Balkanilla monet nuoret lähtevät mukaan puoluepoliittiseen toimintaan ensisijaisesti työllistymismahdollisuuksien vuoksi, eivät aina ideologisen sitoutumisen takia. Tämä on ymmärrettävää alueella, jossa nuorisotyöttömyys on yli 20 prosenttia ja työpaikat ovat kiven alla. Siksi on erityisen tärkeää tarjota heille koulutusta, joka painottaa demokraattisten käytäntöjen merkitystä ja hyötyjä. Kalevi Sorsa -säätiön koulutukset tarjoavat nuorille myös välineitä, joilla he voivat vaikuttaa yhteiskuntaan myös pidemmällä tähtäimellä.

Länsi-Balkanin tukemisesta on kiistatta myös taloudellista hyötyä sekä alueelle itselleen että EU-maille. Vaikka alueen talous on huomattavasti pienempi verrattuna EU-maihin, on talouskasvu siellä ollut nopeaa: markkinoiden koko on kaksinkertaistunut parissa vuosikymmenessä ja niiden ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana (World Bank 2024).

EU on alueen suurin kauppakumppani. Länsi-Balkanin nuori työikäinen väestö, joustavat markkinat ja edullinen kustannustaso tarjoavat EU-maille houkuttelevia liiketoimintamahdollisuuksia. Taloudellinen yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia, sillä Länsi-Balkanin maat saavat tarvittavia investointeja infrastruktuuriin ja työpaikkoja paikallisille. 

Vaikka demokratiakehitys ja talouskasvu kulkevat usein käsi kädessä, on Länsi-Balkanilla nähty myös päinvastaista kehitystä. Esimerkkinä toimii Serbia, jolla on ylivoimaisesti alueen vahvin ja kehittyvin talous. Se on presidentti Aleksandar Vučićin johdolla taantunut yhä autoritaarisempaan ja epädemokraattisempaan suuntaan.

Maan johto on houkutellut Serbiaan muun muassa venäläisiä ja kiinalaisia sijoittajia, jotka tavoittelevat nopeita voittoja eivätkä piittaa paikallisyhteisöjen kehityksestä. Tämä kehityskulku on ollut nähtävissä myös muissa alueen maissa, eivätkä uhat liity vain EU:n ulkopuolisiin maihin. Unkarin pääministeri Viktor Orbán myönsi juuri Pohjois-Makedonian uudelle kansalliskonservatiiviselle hallitukselle 500 miljoonan euron lainan. Rahojen uskotaan olevan peräisin Kiinasta, sillä Unkari, jonka EU-rahoitus on jäädytettynä korruptio- ja oikeusvaltio-ongelmien vuoksi, ei tällä hetkellä varsinaisesti kylve rahassa. 

Talouskehitys ei ole riittänyt takaamaan demokraattista edistystä Länsi-Balkanilla. Tämä olisi hyvä muistaa myös EU:ssa, sillä poliittiset jännitteet hidastavat maiden jäsenyysprosesseja vaarantavat alueen demokraattista kehitystä. 

Aiemmat laajentumiskierrokset osoittavat, että ehdokasmaissa tapahtuu eniten yhteiskunnallista edistystä juuri jäsenyysneuvotteluiden aikana, kun maiden täytyy toimeenpanna EU:n vaatimia uudistuksia. Oikein toteutettuna EU-jäsenyysprosessi onkin ennen kaikkea valtava muutosvoima. 

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.