Demarinaisten vieraskynässä Johanna Ojala-Niemelä: Naisten osuus vallan kahvassa vaatii yhä vahvistamista
Naisten osuus kuntien poliittisessa johdossa nousi kevään kuntavaaleissa ennätykselliseen 43,5 prosenttiin. Tämän lisäksi niin sanottuja “naissuoria”, eli että sekä valtuustoa että hallitusta johtavat naiset, on nyt 53 kunnassa, kun neljä vuotta sitten niitä oli vain 30. Naisia on valittu sekä valtuuston että hallituksen ykkösjohtajiksi kaikenkokoisissa kunnissa.
Naisten osuus nousi valtuuston puheenjohtajissa 34 prosentista 43 prosenttiin ja hallitusten puheenjohtajissa 35 prosentista 43,5 prosenttiin. Tämä heijastelee koko valtuustokentän muutosta: naisvaltuutettujen osuus on alkaneella valtuustokaudella ennätykselliset 45 prosenttia.
Myös kunnanjohtajien ja kaupunginjohtajien sukupuolijakaumassa on tapahtunut merkittävä muutos. Nykyään noin 33 % kuntajohtajista on naisia, kun vielä 1990-luvulla kuntien johdossa olivat 90-prosenttisesti miehet.
Naiset elinkeinoelämässä
Kun tarkastellaan naisjohtajuutta elinkeinoelämän puolella, niin hyvä mittari on pörssiyhtiöiden hallitukset. Keskuskauppakamari on seurannut naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tänä aikana naisten osuus on kasvanut tasaisesti ja kasvuvauhti on ollut noin 1–2 prosenttiyksikköä vuodessa.
Vuonna 2011 vain 18 prosenttia pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä oli naisia, mutta jo vuonna 2020 naisten osuus saavutti ensimmäisen kerran 30 prosenttia. Viime vuonna 98 prosentilla suomalaisista pörssiyhtiöistä oli hallituksessaan naisia ja miehiä.
Vaikka naisten osuus hallituksen jäsenistä on kasvanut Suomessa, naisten osuus hallituksen puheenjohtajista on kasvanut erittäin hitaasti. Vuonna 2024 nainen oli hallituksen puheenjohtajana 13 suomalaisessa pörssiyhtiössä eli kymmenessä prosentissa kaikista suomalaisista pörssiyhtiöistä. EU-maiden suurimmissa ja vaihdetuimmissa pörssiyhtiöissä nainen on puheenjohtajana keskimäärin 9 prosentissa yhtiöistä. Osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut vain kahdella prosenttiyksiköllä.
Naistoimitusjohtajien määrä kohosi Suomessa 2010-luvun puolivälissä muutamassa vuodessa yhdestä kymmenen tuntumaan, millä tasolla se on pysynyt yhä. Vuonna 2024 naistoimitusjohtajien määrä nousi yhdellä vuodesta 2023 ja nainen oli toimitusjohtajana 13 pörssiyhtiössä. Naisten osuus kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli kymmenen prosenttia.
EU-valtioiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista naisia on yhdeksän prosenttia. Vertailun kärkipäähän yltää monta hallitusvertailussa heikosti menestynyttä valtiota Itä-Euroopasta.
Yhä useammassa jäsenvaltiossa naisten osuuden kasvua hallitustasolla on vauhdittanut kiintiölainsäädäntö. EU:n kiintiödirektiivi tuo lakisääteiset kiintiötavoitteet kaikkiin jäsenvaltioihin. Direktiivin mukainen kiintiötavoite tulee saavuttaa 30.6.2026 mennessä.
Hallituskiintiöt eivät ole kuitenkaan pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämisessä: naisten suuri osuus hallituksessa ei välttämättä johda naisten suureen osuuteen johtoryhmässä. Suuressa osassa niistä maista, joissa on jo säädetty kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on pysynyt edelleen alhaisella tasolla. Pidemmällä aikavälillä hallitusten sukupuolijakauman tasapainottuminen voi kuitenkin tasapainottaa myös johtoryhmien sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi Norjassa, Islannissa ja Ranskassa naisten osuus johtoryhmien jäsenistä on viime vuosina kasvanut selvästi.
Naiset valtioiden johdossa
Suomessa olemme tottuneet näkemään naisia valtion johtotehtävissä. Miina Sillanpää nimitettiin Väinö Tannerin hallitukseen 1926–1927 II sosiaaliministeriksi, ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri. Kuitenkin tämän jälkeen kesti vuosikymmeniä, ennen kuin saimme ensimmäisen naispresidentin, Tarja Halosen vuonna 2000 ja ensimmäisen naispääministerin, Anneli Jäätteenmäen vuonna 2003. Naispääministerien määrä Suomessa on yhä vain kolme: Anneli Jäätteenmäki, Mari Kiviniemi ja Sanna Marin.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin uusin julkaisu Women Political Leaders 2025 paljastaa, että naisten poliittinen johtajuus toimeenpanovallan tehtävissä taantuu kansainvälisesti. Naisjohtajien jatkuva aliedustus valtion- tai hallitusten johdossa ja keskeisissä ministeritehtävissä on osoitus laajalle levinneistä esteistä sekä riittämättömästä ja epätasaisesta sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvoon poliittisessa johtajuudessa.
Tällä hetkellä vain 27 maassa on nainen valtion tai hallituksen johdossa. Tämä luku on noussut viiden vuoden takaisesta 21 maasta, mutta peräti 103 maassa ei ole koskaan ollut naista korkeimmassa toimeenpanovallan virassa. Tämä epätasapaino näkyy myös ministeriedustuksessa: naiset pitävät hallussaan vain 22,9 prosenttia ministerisalkuista maailmanlaajuisesti. Vuonna 2024 sama luku oli 23,3 prosenttia, mikä merkitsee ensimmäistä dokumentoitua laskua naisministerien määrässä.
Kaiken kaikkiaan on todettava, että vaikka askeleita on otettu eteenpäin, niin olemme vielä kaukana siitä tavoitteesta, että naisilla olisi yhtä paljon valtaa Suomessa, elinkeinoelämässä tai maailmalla kuin miehillä. Tasa-arvotyö on jatkuvaa ja sitä tarvitaan joka päivä, kaikilla sektoreilla.
Johanna Ojala-Niemelä
SDP:n kansanedustaja
Kirjoituksen lähteet:
Naisjohtajakatsaus_01-2025.pdf
Historiallisen paljon naisia kuntien poliittiseen johtoon | Kuntaliitto.fi
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.