Demarinaisten vieraskynässä Matias Mäkynen: Oikeistohallitus syventää Suomen syntyvyysongelmaa
Viime kaudella Marinin hallitus edisti perheiden tasa-arvoa muun muassa toteuttamalla perhevapaauudistuksen ja alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Nyt suunta on päinvastainen.
Kestoaihe eli syntyvyyskeskustelu osana Suomen väestökehitystä jatkuu samalla, kun epävarmuus edelleen kasvaa ja tulevaisuudennäkymät heikkenevät. Tulkintoja syntyvyyden laskun syistä riittää, ja liian usein niihin liittyy etenkin nuorten naisten syyllistäminen.
Suomen kokonaishedelmällisyys on Pohjoismaiden matalin ja alle EU:n keskiarvon. Samalla Suomen huoltosuhde heikkenee muita Pohjoismaita nopeammin. Vuosina 2000–2010 kokonaishedelmällisyysluku nousi 1,73:sta 1,87:een. Vuodesta 2010 lähtien kokonaishedelmällisyytemme on romahtanut 1,87 huippupisteestä nykyiseen 1,26. Suomen pankin mukaan lasten määrä vähenee 40% ja ikäihmisten määrä kasvaa 2,2-kertaiseksi vuoteen 2070 mennessä.
Vuosikymmenten taakse haikailu ei auta, koska varsinkin työelämä ja naisten asema työmarkkinoilla on muuttunut. 2008 koetun finanssikriisin jälkeen ei juuri ole turvallista ja selkeää näkymää ollut tarjolla työelämään tuleville sukupolville. Syntyvyys kääntyikin laskuun finanssikriisin jälkeen. Samoihin aikoihin Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti luopuvansa sopimisesta ja aloitti yhä aggressiivisemmaksi käyneen työmarkkinoiden murtamisen.
Ideaalitilanne olisi, että jokainen voisi saavuttaa oman toiveensa mukaisen lapsiluvun. Tasa-arvon lisääminen ja epävarmuuden vähentäminen perheikäisten elämässä ovat tehokkaita keinoja, joilla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen selvästi enemmän kuin pelkillä taloudellisilla kannusteilla, jotka ovat jälleen olleet esillä. Työn ja perheen yhteensovittamiseen panostaminen ja isien esimerkit perhevapaiden pitämisestä edistäisivät hyvää.
Viime hallituskaudella sorvatusta perhevapaauudistuksesta on nyt saatu ensimmäisiä tilastoja, kun uudistuksesta on kulunut reilut kaksi vuotta. Ilahduttavasti Kelan mukaan miesten osuus vanhempainpäivärahapäivistä on kasvanut yli kahdeksan prosenttiyksikköä. Ihmiset reagoivat perhemyönteiseen politiikkaan ja sitä tulisi jatkaa. Korkeampi työllisyys, joustava työelämä, lapsi- ja perheystävällinen politiikka ja isien osallistuminen parantavat syntyvyyttä. Suomi kulkee kuitenkin väärään suuntaan, kun työelämän heikentäminen on tämän hallituksen suurin perintö.
Hallituksen teot ja sanat ovat keskenään ristiriidassa. On irvokasta väittää, että hallitus välittää syntyvyydestä, kun se aktiivisesti heikentää perheellistymisen edellytyksiä. Korkeampaa työllisyyttä peräänkuuluttava hallitus heikentää naisten asemaa työelämässä suoraan helpottamalla irtisanomista, lisäämällä määräaikaisuuksia ja asettamalla palkankorotuskaton naisvaltaisille aloille.
Myöskään tuen ja sosiaaliturvan heikentäminen varsinkin lapsiperheiltä ei kannusta perheellistymään, päinvastoin. Synnytyssairaalaverkon nipistäminen pidentää huomattavasti synnyttäjien matkaa sairaalaan ja heikentää entisestään synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistavia tärkeitä peruspalveluja. Odotus-, synnytys- ja vauva-ajan jo valmiiksi resurssipulassa olevasta terveydenhoidosta leikkaaminen lisää turvattomuuden tunnetta ja laskee syntyvyyttä lisää.
Työmarkkinoiden epävakauden ja hyvinvointivaltion heikennysprojektin lisäksi tulevaisuudennäkymiä ja turvallisuuden tunnetta horjuttavat pandemiat ja sodat. Huoli ilmastonmuutoksesta värittää etenkin nuorten tulevaisuudensuunnitelmia. Orpon-Purran hallitus kasvattaa epävarmuutta laiminlyömällä ilmasto- ja luontotoimet. Ponnettomista ilmastotoimista on siirrytty suorastaan jarruttajiksi. Valtiovarainministeri Purran näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutukset eivät kuulu hänen salkkuunsa.
Suomi maksaa kovan hinnan, kun pääministeri Orpon kokoomus oli valmis luopumaan ilmastotoimista, luonnonsuojelusta, koulutuksen ”erityissuojeluksesta” ja hyväksymään rasismin saadakseen läpi historiallisen suuret leikkaukset ja työmarkkinoiden murtamisen.
Suomen matala syntyvyys on vakava huolenaihe, ja on tärkeää, että hallitus ryhtyy toimiin sen parantamiseksi. Nykyisellä väestönkehityksellä hyvinvointivaltion tulevaisuus ei ole kestävällä pohjalla.
Suomen tulee tukea perheellistymisen edellytyksiä, ei heikentää niitä. Tärkeintä on huolehtia, että perheestä haaveilevien perusasiat ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa varmuutta työstä, toimeentulosta, asumisesta ja terveydestä. Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmat heikentävät syntyvyyttä.
Tarvitsemme myös muualta tulevia ihmisiä vastaamaan työvoimapulaan ja korjaamaan huoltosuhdetta. Hallitus ei voi sulkea silmiään siltä, että väestöennusteen mukaan tarvitsemme vuosittain 40 000 maahanmuuttajaa enemmän kuin Suomesta muuttaa ihmisiä. Suomen on onnistuttava olemaan houkutteleva ja kiinnostava maa myös muille saapua tekemään töitä, yrittämään ja perheellistymään.
Matias Mäkynen
SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja, Pohjanmaa
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.