Demarinaisten vieraskynässä Miapetra Kumpula-Natri: Latvian naisille vaarallinen esimerkki
Latvian parlamentin enemmistö päätti maanantaina 3.11. irrottautua Istanbulin sopimuksesta. Sopimuksesta irtautuminen vaati vielä presidentin allekirjoituksen.
Istanbulin sopimus on Euroopan neuvoston yleissopimus, jonka tavoitteena oli ehkäistä ja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa, suojella uhreja ja saattaa tekijät vastuuseen. Sopimuksesta on irrottautunut aiemmin vain Turkki (vuonna 2021), ja esimerkiksi Unkari kyllä allekirjoitti sen, mutta ei ratifioinut sopimusta omaan lainsäädäntöönsä. Latvia nousisi siis erotessaan ensimmäiseksi EU-maaksi, joka jättää näin merkittävän sopimuksen.
Esitys sopimuksesta lähtemisestä ei ollut hallituksen esitys, vaan Latvian parlamentin sisältä lähtenyt aloite. Se sai riittävästi nimiä, nopean käsittelyn ja riittävästi allekirjoituksia sekä enemmistön edustajista kahdessa käsittelyssä. Toinen käsittely Latvian parlamentissa Saeimassa kesti yli kellon ympäri yöhön.
Minulla ei riitä ymmärrystä siihen, että Latvia pyrki jättämään naisia suojelevan sopimuksen. Tiesin, että naisten puolella olevat poliitikot toivoivat Latvian presidentin jättävän allekirjoittamatta asian. Se oli Latvian perustuslainmukainen mahdollisuus.
Sopimusta pidettiin Euroopassa ja sen ulkopuolella ”kultaisena standardina” naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä ja rankaisemisessa. Siksi oli hyvin vakavaa, että taantumukselliset, konservatiiviset äärivoimat yrittivät vallata henkistä tilaa myös Euroopassa, aivan lähellä meitä.
Aatteet ja ajatukset leviävät. Me koemme Euroopassa suurta huolta esimerkiksi USA:n kehityksestä ja kahtiajaosta. Sivusta seuraavana tuntuu usein, että provokatiivinen oikeuksien murtaminen tehdään jopa tarkoituksellisesti vastakkainasettelun vuoksi. Tai olen ehkä liian sinisilmäinen uskoakseni, että enemmistö republikaaneista haluaa Trumpin idean mukaan viedä äänioikeuden naisilta. Olemmeko liian sokeita näkemään samaa kehitystä lähellä? Meillä ja Euroopassa?
On korkea aika laajemmalla rintamalla puolustaa ihmisoikeuksia ja ottaa tosissaan uhka siitä, että ihmisoikeuksien kaventaminen on joidenkin poliittisten liikkeiden tavoite. Poikkeuksetta sellainen politiikka johtaa myös naisten oikeuksien kaventamiseen. Meidän tehtävämme on pysäyttää tämä naisten tasa-arvoa ja turvallisuutta uhkaava kehitys.
Pohjoismaiden ja muiden Baltian maiden delegaatioiden edustajat lähtivät mukaan kirjeeseen, jonka me lähetimme Latvian parlamenttiin. Delegaatioiden puheenjohtajistoissa oli eri puolueiden edustajia. Valitettavasti kirje ei silloin estänyt äänestyksen läpimenoa. Toivoin, että kirje kuitenkin antoi vahvan merkin siitä, ettei Latvian idea ole levinnyt, ja että me olimme sitoutuneet kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, myös naisia väkivallalta suojelevaan Istanbulin sopimukseen.
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs palautti lakiesityksen parlamentin käsittelyyn. Rinkēvičs totesi, että eroon ryhtyminen olisi lähettänyt väärän signaalin sekä Latvian yhteiskunnalle, että sen liittolaisille.
Presidentin päätöksen vaikuttivat kansalaisten organisoimat mielenosoitukset, sillä poliittisen teatterin keskellä kansalaisyhteiskunta näytti voimansa; Riian tuomiokirkon aukiolle kokoontui ennätykselliset 10 000 ihmistä protestoimaan irtautumista vastaan.
Mutta päätökseen vaikutti varmasti myös kansainvälinen paine, jota osaltamme olimme luomassa. On tärkeää huomata vaaran merkit ja toimia ajoissa ihmisoikeuksien suojaamisen puolesta.
SDP:n kansanedustaja
Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen delegaation puheenjohtaja ja yleiskokouksen varapuheenjohtaja
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.