Demarinaisten vieraskynässä Naisjärjestöjen Keskusliitto: Pakottava kontrolli odottaa kriminalisointia

Yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on kriminalisoida pakottava kontrolli. Siitä on jo tehty selvitys ja ehdotus lakipykäläksi, nyt se on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan. 

Pakottava kontrolli on henkistä väkivaltaa, joka on monien vakavien väkivaltarikosten taustalla. Pakottava kontrolli on esimerkiksi jatkuvaa henkistä painostamista, uhkailua ja kontrollointia, jolla tähdätään uhrin itsemääräämisoikeuden murentamiseen. Usein uhri ei edes tiedä olevansa uhri, koska rahankäytön, pukeutumisen tai yhteydenpidon kontrollointi on jo osa arkea. Pakottavan kontrollin uhri ei välttämättä uskalla lähteä suhteesta, koska toinen on uhkaillut itsensä tai kumppaninsa tappamisella tai muulla väkivallalla. 

Poliiseilla, syyttäjillä ja tuomareilla ei ole työkaluja puuttua kontrolliin, koska sitä ei ole rikoslaissa. Tuomarit kertovat, että uhrin mitätöinti, kontrollointi ja alistaminen kulkee fyysisen väkivallan taustalla ja voi olla uhrille jopa pahin kokemus. Silti se jää oikeudenkäynnissä näkymättömäksi. 

Rikoslakiin pääsyä odottava, Elisa Silvennoisen ja Heini Kainulaisen muotoilema lakipykälä sanoo näin: Joka oikeudettomasti toistuvasti uhkauksella, painostamisella, väkivallalla tai muulla niihin verrattavalla loukkauksella kohtuuttomasti rajoittaa toisen itsemääräämisoikeutta siten, että teko on omiaan aiheuttamaan teon kohteessa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava pakottavasta kontrollista sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. On omiaan –muotoilu varmistaa sen, että yksittäisen teon tai sen seurausten sijaan keskitytään koko prosessiin ja systemaattiseen vallankäyttöön. 

Kriminalisoinnin pitää ulottua lähisuhteiden lisäksi hoiva- ja hoitosuhteisiin ja yhteisöihin, joissa auktoriteettiasemaa hyödynnetään pakottavan kontrollin mahdollistajana. Lakitekstiin tai perusteluihin tulisi lisätä, että lapset voivat olla pakottavan kontrollin epäsuoria uhreja, ja heidän asemansa tulisi huomioida rikosprosessissa ja tuomioissa. 

Laki ei yksin vähennä väkivaltaa. Tästä surullinen esimerkki on esitutkinnan rajoittaminen ja syyttämättä jättäminen lähisuhdeväkivallassa, vaikka pahoinpitely läheisissä suhteissa on virallisen syytteen alainen rikos. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on tutkinut laajasti poliisissa ilmenneitä puutteita ja näkee merkkejä siitä, että poliisi suhtautuu lievemmin lähisuhdeväkivaltaan kuin muuhun rikollisuuteen.  

Myös oikeuslaitoksen toiminnassa on parannettavaa. Väkivalta lähisuhteissa on vakava rikos ja Istanbulin sopimuksen mukaan läheinen suhde kokijan ja tekijän välillä on raskauttava seikka, mutta se ei usein näy käräjäoikeuden ratkaisuissa.   

Naisjärjestönä toivomme, että puolueet puuttuvat naisiin kohdistuvaan väkivaltaan vaaliohjelmissaan ja lopuksi hallitusohjelmaneuvotteluissa. Ilman lakeja on vaikea muuttaa normeja ja ilman rahaa on vaikea saada normit käytäntöön. Hyvä aloitus on pakottavan kontrollin kriminalisointi ja kirjaus siitä, miltä momentilta rahoitetaan väkivaltaa ehkäisevät keinot, kuten Istanbulin sopimus ja sen toimeenpano.  

Annika Hinkkanen
Vaikuttamisen asiantuntija
Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto (NJKL) on vuonna 1911 perustettu feministinen kattojärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Liittoon kuuluu yli 70 jäsenjärjestöä ja se on Pohjoismaiden suurin nais- ja tasa-arvojärjestöjen yhteenliittymä.

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan yhteistyöjärjestöjen ja sidosryhmien kirjoituksia keväällä 2026. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat vierailevien järjestöjen omia näkemyksiä.