Ajankohtaista

Demarinaisten vieraskynässä Suna Kymäläinen: Eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen tulee pysäyttää

Orpon hallitus on totisesti ottanut tehtäväkseen heikentää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa. Kylmällä leikkauslinjallaan ja työmarkkinapolitiikallaan hallitus heikentää entisestään niin pienituloisten ja erityisesti naisvaltaisilla aloilla työskentelevien asemaa.

Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi elokuussa tutkimuksen eriarvoisuuden tilasta Suomessa 2024. Tutkimuksen mukaan vuoden 2020 jälkeen suomalaisten kokema hyvinvointi on vähentynyt poikkeuksellisen paljon. Taustalla on niin koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä kasvanut elinkustannusten nousu.

Raportin toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön eriarvoisuuden asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori on todennut, että tällä hetkellä useat yhtäaikaiset kriisit kytkeytyvät yhteen ja vahvistavat toistensa vaikutuksia. Väistämättä ne heijastuvat myös hyvinvointiin, kun viime vuosien tapahtumat ovat nostaneet elinkustannuksia, ja samalla sodan uhka varjostaa tulevaisuutta.

Suuri ongelma on, että hallitus ei tunnu tunnistavan ihmisten hätää. Hallituksen säästötoimenpiteet osuvat kaikkein kovimmin juuri pienituloisiin, ja useimmiten samaan talouteen kohdistuu useita eri leikkaustoimia samaan aikaan, jolloin käytettävissä olevat tulot pienenevät merkittävästi. Monissa kotitalouksissa kärsitään aitoa hätää arjen kustannusten kanssa.

Erityisen huolissani olen yksinhuoltajaperheistä sekä lapsiperheistä, joissa toinen tai molemmat vanhemmista työskentelee matalapalkka-alalla. Pelastakaa lapset ry:n mukaan Suomessa yli 120 000 lasta elää pienituloisessa perheessä. SOSTE:n viime vuonna tekemien laskelmien mukaan jopa 17 000 uutta lasta joutuu hallituksen toimien myötä kokemaan köyhyyttä, ja yhä useampi suomalainen joutuu turvautumaan toimentulotukeen.

Lapsena koettu köyhyys estää lapsen oikeuksien toteutumista ja voi tunnetusti johtaa vakaviin ongelmiin myöhemmin elämässä. Perheissä esiintyvän köyhyyden myötä voidaan esimerkiksi joutua joustamaan lapsen harrastamisesta, vaatteista ja tavaroista tai pahimmillaan jopa terveyskuluista. Näillä kaikilla on kielteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen ja ne voivat pahimmillaan johtaa esimerkiksi lapsen kiusaamiseen ja syrjäytymiseen sekä heikkoon koulumenestykseen. Aikuisena köyhyydessä kasvaneet ovat muita alttiimpia erilaisille terveydellisille haasteille, mielenterveys- ja päihdeongelmille sekä syrjäytymiselle.

Samaan aikaan kun hallitus heikentää hyvinvointivaltion perusteita kuten sosiaaliturvaa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen edellytyksiä, se puuttuu ennennäkemättömällä tavalla työmarkkinoiden toimintaan. Viimeisin niitti on eduskuntaan tuotu esitys niin kutsutusta vientivetoisesta palkkamallista. Esityksen perusteella vientialat määrittelisivät yleisen linjan palkankorotuksissa. Käytännössä tämä johtaa siihen, että nykyisellään alhaisemmin palkatut, naisvaltaiset alat, eivät voi odottaa vientialoja korkeampia palkankorotuksia. He siis joutuvat ikuiseen palkkakuoppaan, kun neuvottelijoiden kädet ovat jo ennalta sidotut.

Naisen euro on tällä hetkellä noin 84 senttiä. Tilastokeskuksen tuoreen uutisen mukaan korkeammilla koulutusasteilla sukupuolten väliset palkkaerot ovat pienimpiä, mutta alemmilla koulutusasteilla naisten mediaaniansio vaihteli viime vuonna 75–81 prosentin välillä suhteessa miesten ansioihin. Suurin selittävä tekijä sukupuolten palkkaerojen taustalla on Suomen työmarkkinoiden jakautuminen vahvasti nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Valitettavasti aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus, opetus, siivous ja kaupan ala, joilla valtaosa työntekijöistä on naisia, palkat ovat historiallisesti olleet miesvaltaisia vientialoja huonompia. Tähän ei hallituksen mielestä tarvita muutosta. Vientivetoinen palkkamallin onkin vain yksi osoitus siitä, miten hallitus jatkaa kurjistavaa linjaansa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vastaan elinkeinoelämän talutusnuorassa. Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin opposition SDP:n johdolla jättämää välikysymystä palkkatasa-arvosta.

Eduskunnan täysistuntosalissa on puhemiehen tuolin yläpuolella Wäinö Aaltosen Työ ja tulevaisuus -veistossarja. Veistoksista keskimmäinen on nimeltään Tulevaisuus, ja siinä selin oleva naishahmo kannattelee kansanedustajia kohti katsovaa lasta. Lapsen tarkoitus on ennen kaikkea muistuttaa kansanedustajia siitä, mitä varten poliittisia päätöksiä täysistuntosalissa tehdään. Tulevaisuutta, lapsiamme.

Hallitus perustelee monia toimenpiteitään tulevien sukupolvien edulla. On kuitenkin perusteltua kysyä, onko hallitus unohtanut täysin nykyiset lapset ja nuoret. Kurjistamistoimien täytyy jo riittää, me suomalaiset tarvitsemme myös kasvutoimia ja aitoja panostuksia tulevaisuuteen. Eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen Suomessa tulee pysäyttää


Suna Kymäläinen

SDP:n kansanedustaja, Lappeenranta

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.