Demarinaisten vieraskynässä Tarja Filatov: Tasa- arvon nakertamisesta tasa-arvon rakentamiseen
Suomessa on tehty paljon työelämän tasa-arvon rakentamiseksi. Ikävä kyllä rakentaminen on muuttunut nakertamiseksi. Epätasa-arvoa luovat rakenne-erot, syrjintä ja järjestelmälliset naisten asemaa heikentävät päätökset ovat yhä naisten arkea.
Hallituksen leikkaukset osoittavat, että talouspolitiikka ei ole sukupuolineutraalia. Leikkausten vaikutukset kasautuvat monesti kipeimmin naisiin.
SAK:n työttömyysbarometri osoittaa, että leikkaukset ovat heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa.
Työttömyysturvan mittavat leikkaukset ansiosidonnaisesta ajavat ihmisiä köyhyyteen ja erot naisten ja miesten välillä toimeentulossa kasvavat.
Alle 1 000 euron tuloilla elävien työnhakijoiden naisten osuus on noussut merkittävästi (22 % → 33 %). Luvut kertovat, että leikkaukset eivät ole sukupuolineutraaleja, ne rasittavat erityisesti niitä, joilla on jo heikompi tulopuskuri.
Julkiset palvelut ovat usein naisvaltaisia aloja — hoiva, sosiaalipalvelut, koulutus, terveydenhuolto — ja monet leikkaukset kohdistuvat näille aloille. Säästöt eivät jaa rasitetta tasaisesti, vaan nakertavat peruspalveluiden tarjontaa ja henkilöstön resursseja erityisesti naisvaltaisilla aloilla.
Onko niin, että säästötoimet kohdistuvat naisvaltaisille aloille, koska naisten taloudellinen asema on heikompi, he kantavat enemmän hoivavastuuta ja ovat useammin yksinhuoltajia.
Suomessa naisten ja miesten palkkaero on edelleen merkittävä, noin 16 prosenttia. Vientivetoinen palkkamalli pahentaa tilannetta, koska se vaikeuttaa palkkakuilun umpeen kuromista.
Lisäksi määräaikaisten sopimusten helpottaminen tai irtisanomiskynnyksen madaltaminen lisäävät riskiä siitä, että naisille tarjotaan epävakaampia työsuhteita ja raskaussyrjintä lisääntyy.
Aikuiskoulutustuen poistaminen ja koulutuskorvausten leikkaaminen kohdistuvat kipeämmin naisiin. Aikuiskoulutustukea on käytetty erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Se on tukenut urakehitystä ja pätevöitymistä. Nyt sukupuolittuneet urapolut vahvistuvat: naiset jäävät jumiin matalapalkkaisiin tehtäviin.
Mistä tasa-arvo työelämässä edelleen kärsii?
Marinin hallituksen perhevapaauudistus lisäsi isien vapaiden käyttöä ja tasa-arvoa, mutta yhä vapaat jakautuvat epätasaisesti — naiset käyttävät suuren osan perhevapaista ja naisille kertyy “lapsisakkoa” urakehityksessä.
Raskauden, perhevapaiden tai äitiyden perusteella tapahtuva syrjintä on edelleen vakava ongelma.
Sama työ tai sama osaaminen ei aina tarkoita samaa palkkaa — naiset kohtaavat palkkasyrjintää ja epätasa-arvoisia palkkaeroja. Lisäksi naiset ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä ja päätöksenteossa.
On vaadittava:
Tasa-arvon huomioimista budjettipäätöksissä. Sukupuolivaikutusten arvioinnit pitää tehdä ja niiden tulosten on näyttävä päätöksissä.
Palkan avoimuus tehtävä todeksi. Kun työnantajat tekevät palkkapäätöksiä läpinäkyvästi, palkkaerot tulevat näkyviin ja niihin on helpompi puuttua.
Tukea aikuisten uudelleen kouluttautumiselle. Koulutusmahdollisuuksien säilyttäminen ja laajentaminen on tärkeää, jotta sukupuolittuneet työurat eivät lukkiudu.
Kannustimet isien vanhempainvapaille ja tasa-arvoisille hoivavastuujärjestelyille. Jos vanhempien oikeudet ja mahdollisuudet vapaiden jakamiseen ovat aidosti tasavertaiset isät, äidit ja lapset – kaikki voittavat.
Syrjinnän ehkäisyä ja valvontaa vahvistettava. Työelämässä on kehitettävä mekanismeja, joilla raskauden, hoivavastuun, iän tai muiden syiden perusteella tapahtuva syrjintä voidaan tunnistaa, ehkäistä ja korjata.
Tasa- arvo ei ole “naiskysymys” vaan koko yhteiskunnan etu.
Eduskunnan varapuhemies ja SDP:n kansanedustaja
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.