Demarinaisten vieraskynässä UN Women Suomi: Rakkaudella ja raivolla, kaikkien naisten puolella – 20 000 ihmistä marssi Helsingissä ja lähetti vahvan viestin: me emme suostu menemään taaksepäin

Kaksikymmentä tuhatta ihmistä marssi 8.3. kansainvälisenä naistenpäivänä Helsingissä vaatien, että tasa-arvoa puolustetaan ja naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan – Suomessa ja globaalisti.

Kun Naistenpäivän marssi järjestettiin tässä muodossa ensimmäistä kertaa vuonna 2025, me järjestäjät – UN Women Suomi, Naisasialiitto Unioni ja Naisjärjestöjen Keskusliitto – emme olleet varmoja, saisimmeko paikalle merkittävästi väkeä. Pelko oli turha – vuonna 2025 historialliselle marssille osallistui 10 000 ihmistä.

Tänä vuonna pohdimme naistenpäivän kynnyksellä samaa. Tulevatko ihmiset? Olemmeko onnistuneet viestimään tarpeeksi selkeästi ja vakuuttavasti, miksi tasa-arvon puolesta marssiminen on yhä tärkeää ja miksi naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen on juuri tässä ajassa erityisen kriittistä.

Paikalle tuli kaksinkertainen määrä ihmisiä viime vuoteen verrattuna.

Naistenpäivän marssi ei ole vain symbolinen tapahtuma. Se on muistutus siitä, että tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys – ei Suomessa eikä maailmalla. Viime vuosina olemme nähneet yhä enemmän merkkejä siitä, että naisten ja tyttöjen oikeudet ovat monin paikoin ottamassa takapakkia, ja jo saavutettuja oikeuksia on yritetty kaventaa. Siksi omien arvojen näkyväksi tekeminen, solidaarisuus ja näkyvä, vaikuttava yhdessä toimiminen ovat tärkeämpiä kuin pitkään aikaan.

UN Womenin tuore data kertoo karua kieltä tilanteesta globaalisti. Naisilla on globaalisti keskimäärin vain noin 64 prosentista niistä oikeuksista, jotka miehillä on lain edessä, eikä yksikään maa maailmassa ole saavuttanut täyttä oikeudellista tasa-arvoa naisille ja tytöille. Yli puolessa maailman maista (54%) raiskausta ei vieläkään määritellä suostumuksen puuttumisen perusteella. Nainen voi siis tulla raiskatuksi ilman, että laki tunnistaa tekoa rikokseksi. Lisäksi 44 prosentissa maista laki ei edellytä samapalkkaisuutta samanarvoisesta työstä, mikä tarkoittaa, että naisille voidaan yhä laillisesti maksaa miehiä vähemmän samasta työstä.

Nämä luvut muistuttavat siitä, että vaikka tasa-arvossa on edistytty, työ on kesken.

Naistenpäivän marssi Helsingissä on osa laajempaa globaalia liikettä. Se viestittää, että tasa-arvo ei ole vain yhden ryhmän asia – se on demokratian, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen perusta. Kun naisten ja tyttöjen oikeudet vahvistuvat, koko yhteiskunta hyötyy.

Marssi on myös tilaisuus osoittaa päättäjille, että ihmiset odottavat konkreettisia tekoja. Tasa-arvo ei synny juhlapuheista tai somepostauksista, vaan politiikasta, resursseista ja päätöksistä: lainsäädännöstä, joka turvaa oikeudet, palveluista, jotka suojelevat väkivallalta, ja toimista, jotka edistävät yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutuksessa, työelämässä ja päätöksenteossa. Marssilla pääministeri Petteri Orpolle esiteltiin vetoomus, joka on nyt auki allekirjoituksille. Vetoomuksessa vaaditaan konkreettisia tekoja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi varmistamalla, että yksinään nainen ei menetä henkeään väkivallalle, että lainsäädäntö on ajan tasalla, ja että väkivallan vastaiselle työlle turvataan riittävät resurssit. Vetoomuksen pääministerille esittelivät Vilma ja Saara Salminen – lähes kaksi vuotta sitten Valkeakoskella murhatun Vendin sisko ja täti, joiden viesti yhteiskunnalle on selvä: jokaisen tytön on päästävä turvassa kotiin. Tämä ei todellakaan ole liikaa vaadittu.

Marssi on myös toivon ja yhteisöllisyyden hetki. Se on muistutus siitä, että tasa-arvoliike on laaja, monimuotoinen ja sitkeä. Jokainen kyltti, jokainen huuto ja jokainen askel Helsingin kaduilla kertoi samasta viestistä: tasa-arvo ei ole valmis, mutta sen puolustajia on paljon.

Juuri nyt se viesti on tärkeä. Kun maailmalla nähdään yrityksiä kaventaa naisten oikeuksia ja kyseenalaistaa tasa-arvon edistys, tarvitaan ihmisiä, jotka sanovat ääneen: me emme mene taaksepäin.

Naistenpäivän marssi osoitti, että Suomessa tämä viesti kuuluu vahvasti.

Ja se antaa energiaa ja uskoa jatkaa tätä työtä tasa-arvon ja naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta – yhdessä.

Emma Winiecki
Viestinnän ja vaikuttamisen päällikkö
UN Women Suomi

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on olemassa edistääkseen naisten oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien naisten ja tyttöjen voimaantumista.
Edistämme naisten ja tyttöjen asemaa neljällä osa-alueella: johtajuus, taloudellinen voimaantuminen, väkivallasta vapaa elämä sekä naiset, rauha ja turvallisuus ja humanitaarinen toiminta. UN Women pitää naisten ja tyttöjen oikeudet maailmanlaajuisen kehityksen ytimessä – aina ja kaikkialla.

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan yhteistyöjärjestöjen ja sidosryhmien kirjoituksia keväällä 2026. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat vierailevien järjestöjen omia näkemyksiä.