Eila Kohonen: Perhetyön selvitys

Olen vuodesta 2008 lähtien ollut mukana kunnallispolitiikassa. Alusta lähtien olen yrittänyt parantaa lasten ja lapsiperheiden palveluita ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämissosiaali- ja terveyspalveluissa. Olen nähnyt ja olen itsekin ollut mukana näiden palveluiden kehittämisessä ja nähnyt mitä kaikkia parannuksia on vuosien aikana tapahtunut. Tiedän myös mitä haasteita ja mitä kehittämistarpeita meillä vielä on.

Olin erittäin tyytyväinen kun Porvoon sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 3.3 saimme tiedoksi ”Perhetyön selvityksen”. Perhetyön organisointi työryhmän raportin. Työryhmä perustettiin 2.3.15 ja nyt ensimmäinen raportti julkaistiin. Työryhmän tavoitteena oli selvittää perhetyön nykytilaa Porvoossa ja miten vastataan uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin perhetyössä.

Perhetyö on nykyisin meillä hajanaista ja sitä ei ole saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa (vrt. neuvola/lastensuojelun perhetyöntekijöiden määrä). Perhetyötä tehdään ensisijaisesti perhetyöntekijöiden vastaanotolla, perhekahviloissa, vanhempainryhmissä tai perheen kotona. Perhetyöntekijän toimia on yhteensä 13. Avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa (3), neuvolassa (1), lapsiperheiden kotihoidossa (2), maahanmuuttajapalveluissa (1), lastensuojelussa (6).Lisäksi merkittävä lisäys tilapäiseen kotiapuun perheille ovat olleet lahjoitusvaroin neuvolasta vuodesta 2013 saakka myönnetyt palvelusetelit. Tätä kautta perheet ovat saaneet apua kodinhoitoon tai lastenhoitoon. 50 perhettä on vuosittain saanut tätä kautta apua.

Miksi tämä selvitys on tärkeä? Porvoon lastensuojelusuunnitelmassa todetaan, että lasten ja nuorten palvelujärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena. Kaupunkistrategian mukaan henkilöstön määrää ei tule lisätä. Ehkäisevää palvelua tulee lisätä kohdentamalla nykyisen henkilöstön työtä uudelleen. Sosiaalihuoltolain mukaan perhetyötä tulee tarjota sekä ennalta-ehkäisevänä palveluna yleisten peruspalvelujen yhteydessä, että tehostettuna perhetyönä lastensuojelussa. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tuki perheille oikea aikaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyö ja välttämätön kotipalvelu on nostettu subjektiiviseksi oikeudeksi tietyissä tilanteissa. Selvitys on myös osa kaupungin rakenneryhmän edellyttämää tuottavuuden ja talouden tervehdyttämisen linjauksia. Hallitusohjelman (Sipilä) yksi kärkihanke on lapsi- ja perhetyön muutosohjelma ja ns. perhekeskus-mallin kehittäminen.

Lapsi- ja perhepalvelut sosiaali- ja terveyspalveluissa – uusi kokonaisuus olisi. 1) Ennaltaehkäisevä työ (neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lasten lääkinnälliset kuntoutus-palvelut). 2) Varhainen tuki (ohjaus- ja neuvonta ja palvelutarpeen arviointi, sisältää lastensuojelutarpeen arvioinnin, perheoikeudellinen yksikkö, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö; ennaltaehkäisevä, tehostettu ja kotipalvelu). 3) Korjaavat palvelut (avo- ja sijaishuolto/lastensuojelu, Alva-tal ja perhekuntoutus, turvakoti ja sosiaalipäivystys).

Hallitusohjelman perhekeskusmalli ei mielestäni ole mikään uusi ajatus.Olen ennenkin kirjoittanut, että jo Arvo Ylppö ymmärsi ennaltaehkäisevän työn tärkeyden lapselle ja lapsiperheille. 1904 perustettiin Helsinkiin ensimmäinen Neuvonta-asema. Siellä annettiin äideille ohjeita ja neuvoja lasten hoitoon liittyvistä asioista. Myöhemmin tähän liitettiin kotikäynnit lasten kotona. Yhteiskunta on muuttunut näiden vuosien aikana, sitä kautta neuvot ja ohjeet ovat osittain erilaisia, mutta osittain hyvinkin samoja. Nykyisin vanhemmat tarvitsevatneuvoja lapsen ruokailusta, ulkoilusta, levosta ja leikistä yms. asioista, kuten ennenkin.

24.5.13 kirjoitin UM ”Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet”. Tämän lauseen kautta halusin tuoda terveiset päättäjille TERVE-SOS messuilta. Terveiset siksi, että lause kertoo sen, että kun lasta arvostetaan yhteiskunnassa tarpeeksi ja kun lapsille, nuorille ja lapsiperheille annetaan oikea-aikaisesti sitä opetusta ja ohjausta ja palveluita mitä he tarvitsevat, niin heistä kasvaa hyvinvoivia aikuisia ja tulevia lasten vanhempia ja he saavat siivet elämää varten.

Eila Kohonen, hallituksen jäsen

Uudenmaan Demarinaiset