Emmi Lintonen: Kuka on vastuussa siitä, jos tekoäly toimii syrjivästi?
Nykyajan datatulvan keskellä olen hetkittäin huomannut jo kärsiväni data-ahdistuksesta. Ihmisistä kerätään tietoja huimaa vauhtia ja tekoälyn rooleja on pohdittava joka käänteessä. Osaako kukaan enää sanoa, minkälaiseksi digiyhteiskuntamme on muuttumassa?
Useimmiten tekoäly näyttelee hyödyllisen työkalun roolia, mutta siihen liittyy myös paljon laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi eri väestöryhmien oikeuksiin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa heistä kerättävään tietoon ja sen käyttöön. Tekoälyn nopea kehitys vaatii nopeita toimia myös sen säätelyn osalta. Mielenkiintoinen kysymys onkin, kuka on vastuussa siitä, jos tekoäly toimii syrjivästi?
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan uusimmassa selvityksessä todetaan, että tekoälyllä on taipumus toistaa, kopioida ja vahvistaa yhteiskunnassa olemassa olevia syrjiviä rakenteita. Datan vinoumat ja huonosti kehitetyt ja hallitut tekoälyjärjestelmät voivat ylläpitää sukupuolistereotypioita, aiheuttaa syrjiviä käytäntöjä tai loukata ihmisten perusoikeuksia. Tekoälyjärjestelmien käyttö on myös tuottanut uusia vahingollisia ilmiöitä, kuten digitaalisen häirinnän ja vainon uusia muotoja.
Globaalit ilmiöt vaativat globaaleja ratkaisuja, joten tekoälyn säätelyssä vaaditaan laajaa kansainvälistä keskustelua. Euroopan unioni toimi maailmanlaajuisena edelläkävijänä ryhtyessään valmistelemaan tekoälyasetusta (AI Act), joka tuli voimaan vuonna 2024. Tällä tekoälyasetuksella pyritään suojaamaan eurooppalaisia suurimmilta väärinkäytöksiltä. On kuitenkin huomionarvoista, että tekoälyasetus koskee lähinnä tekoälyjärjestelmien markkinoille tuomista, joten on tärkeää, että sukupuolten tasa-arvoa edistetään myös muun lainsäädännön ja hyvien käytäntöjen avulla. Tämä vaatii kansallista keskustelua ja linjauksia siitä, kuinka tekoälyjärjestelmien suunnittelu ja arviointi tapahtuu käytännössä perusoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo huomioon ottaen.
Niin lainsäädännössä kuin tekoälyn eettisissä ohjeistuksissa viitataan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, mutta vain harvoin esitetään konkreettisia tai käytännön toimintaa ohjaavia ratkaisuja ja toimenpiteitä siihen, miten sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää teknologian avulla ja mitä riskien tunnistaminen käytännössä vaatii. Sen tueksi tarvitaan lisää monitieteellistä tutkimusta ja aktiivista poliittista ja kansalaiskeskustelua.
Tekoälyn vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja syrjintään on vaikea täysin ennakoida. Se, missä ja miten tekoälyä käytetään, on kuitenkin ihmisten päätösten seurausta. Vaikka tekoäly voi ylläpitää ja jopa vahvistaa sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta, haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä huolellisella vaikutusten arvioinnilla sekä perehtymällä käyttökontekstiin ja tekoälyn toimintalogiikkaan.
Demarinaisten eurooppalaisen kattojärjestön PES Women-hallituksen jäsen
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) jäsen
Kanta-Hämeen aluevaltuutettu ja Forssan kuntavaltuutettu
Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, jota vietetään aina 9.5. Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi.