Emmi Lintonen: Suomen kilpailukyky rakentuu koulutuksesta ja tasa-arvosta
Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt maaliskuussa 2026 komission suosituksen jäsenmaille inhimillisen pääoman vahvistamisesta. Suosituksessa olevan laskelman mukaan perustaitojen heikkeneminen voi pitkällä tähtäimellä heikentää talouskasvua OECD-maissa jopa kolme prosenttia. Valtaosa OECD-maista on kasvattanut merkittävästi perusopetuksen oppilaskohtaista rahoitusta, muuan muussa Viro. Tämä riippumatta siitä, onko perusopetuksen oppilaiden määrä kasvanut tai vähentynyt.
Suomessa rahoitus on noudattanut oppilasmääräkehitystä, joka ei ole ollut hedelmällinen linjaus, kun seurataan oppimistulosten ja PISA-tulosten laskua. Suomessa tuleekin tarkastella, miten osaamisen kehittämistä voidaan vahvistaa ja suunnata tulevaisuuden tarpeisiin. Perustaitoja – kuten lukutaito, laskutaito, digitaaliset taidot ja kansalaistaidot – tulee vahvistaa kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen tulee kehittää tekoälylukutaitoa. Tekoälylukutaito tuleekin ottaa mukaan kansalliseen opetussuunnitelmaan niin, että lapset ja nuoret ymmärtäisivät tekoälyn vahvuudet, mutta myös vaarat. EU-parlamentti ehdottaakin kieltoa tekoälyjärjestelmille, jotka luovat deepfake-alastonkuvia tunnistettavista henkilöistä ilman näiden suostumusta.
Jopa Euroopassa on havaittu, kuinka Suomen osaaminen ja kilpailukyky ovat jäämässä muun Euroopan jalkoihin. Suomen nykyisessä ja tulevissa hallituksissa tuleekin hyväksyä se tosiasia, että perustaitoja tulee vahvistaa kilpailukyvyn pohjaksi. Perusopetuksen rahoitus on Suomessa OECD:n maiden keskitasoa, mutta se on jäänyt jälkeen muiden Pohjoismaiden tasosta. Perustaitojen heikkenemisestä johtuva osaamisvaje sekä koulutuksen keskeytyminen ovat merkittäviä riskejä Euroopan ja erityisesti tällä hetkellä Suomen kilpailukyvylle. Lukutaidon ja laskutaidon heikkeneminen on tunnistettu haaste.
Suomen hallitus on reputtanut työllisyyden hoidossa, taloustaitojen osaamisessa, kasvun eväiden luomisessa, inhimillisten tekojen toimeenpanijana ja erityisesti tasa-arvopäätöksissä. Kolmen vuoden näytöillä hallituksen osaamistasosta voi antaa kouluarvosanaksi hylätyn eli nelosen. Kertaus ei tässä tapauksessa enää auta, koska hallituksella on niin paljon vaikeita oppimisen pulmia. Ainoa asia, mistä hallitusta voisi kehua, on perusopetuksen jättäminen pois loputtomilta leikkauslistoiltaan.
EU-komissio haluaakin vahvistaa koulutustasoa, vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantaa digitaalisia ja STEM- eli luonnontieteiden, matematiikan, tekniikan ja teknologian taitoja varhaisesta iästä lähtien sekä kannustaa erityisesti tyttöjä ja naisia näille aloille. STEM-aloilla on edelleen olemassa merkittävä sukupuoliero. Tällä hetkellä n. alle 30 prosenttia tutkijoista maailmassa on naisia ja vain noin 30 prosenttia kaikista naisopiskelijoista valitsee korkeakouluissa STEM-aloihin liittyviä opintoja. Sukupuolten epätasa-arvo STEM-aloilla ylläpitää olemassa olevaa sukupuolten epätasa-arvoa, sillä monet tulevaisuuden työt tulevat olemaan STEM-aloilla. Ongelma kasvaa, jos asiaa ei käsitellä lähitulevaisuudessa. Tutkimusten mukaan naisten puute STEM-aloilla johtuu sekä yhteiskunnallisista asenteista että oppimisprosesseista, joihin he altistuvat jo koulussa ollessaan nuoria. Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo ovat kiinteä osa kestävän kehityksen tavoitteita, sekä omina kestävän kehityksen tavoitteina että katalysaattoreina kaikkien muiden tavoitteiden saavuttamisessa. STEM-alat ovat myös elintärkeitä kestävän kehityksen edellyttämien ratkaisujen löytämiselle. Uusia innovaatioita voidaan luoda laajentamalla lahjakkaiden tutkijoiden joukkoa lisäämällä naisia.
Jotta sukupuolten välistä eroa saadaan vähennettyä, perheiden ja muiden sosiaalisten yhteisöjen on edistettävä tyttöjen kiinnostusta tieteeseen jo varhaisessa lapsuudessa. Haitalliset stereotypiat on hylättävä, ja opettajat on koulutettava kannustamaan tyttöjä jatkamaan uraa STEM-aloilla.
Lisäksi on tärkeää, että Suomi edistää EU:ssa pitkäjänteisesti sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien EU:n tasa-arvostrategiaa ja sen mahdollisimman vaikuttavaa toimeenpanoa. Suomen tulee tukea sekä EU:n tasa-arvon erityistoimia että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista unionin eri politiikka-alueilla. Suomi on pitkään pitänyt itseään sukupuolten tasa-arvon mallimaana. Tämä näkemys on vallinnut siitäkin huolimatta, että käytännössä jo nyt sijoitukset kansainvälisissä vertailuissa ovat heikentyneet.
PES Women varapuheejohtaja
Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Social Inclusion -komitean varapuheenjohtaja