HDN: Moninainen työelämä – Miten maahanmuuttajanaisten työllisyyttä voitaisiin tukea?

Työelämän monimuotoisuus on rikkaus, ja monimotoisuuden lisäämiseen on Suomessa tarve. Tosiasia on myös, että tarvitsemme työvoimaa. Toisin kuin eritoten populistiset tahot viestivät, tutkittaessa vieraskielisten polkua työhön nousee vahvasti esiin nolous ottaa rahaa vastaan ilman työn tekoa. Myös valtava yksinäisyys välittyy vastauksista. Muun muassa nämä seikat nousivat esiin NJKL:n ja kumppaneiden tilaisuudessa 4.3. Moninainen työelämä -tilaisuudessa Musiikkitalossa.

Tilaisuuden avannut NJKL:n puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet korostikin taloudellisten tarpeiden ja toimeentulon hyötyjen ohella sitä, että työ on osallisuutta, vaikuttamista ja tärkeä osa itsearvostuksen ja hyödyllisen yhteiskunnan jäsenen kokemusta. Myös TANEN puheenjohtaja Jirka Rajala muistutti siitä, että työ on ihmisoikeus.

Jotta työelämän monimuotoisuus lisääntyisi Suomessa, tarvitsemme nimenomaan tukea uussuomalaisten naisten työllistymiseen. Heidän työllistymisensä on vaikeaa. Se kestää Suomessa kesimäärin 15 vuotta, kun vastaavasti maahan muuttaneen miehen työllistyminen kestää keskimäärin kolme vuotta. Maahanmuuttajataustaisen naisen palkka on lisäksi vielä epätasa-arvoisempi kuin suomalaisen sisarensa. Se 0,62 euroa.

Monika Naisten liiton puheenjohtaja Bahar Mozaffari kääntäisi keskustelun erityisesti työnantajien suuntaan; erilaisen osaamisen ja moninaisuuden arvostamiseen työelämässä. Jos työelämä ei ole valmis moninaisuuteen, jos ei ole rakenteita, yksi ruskea reprensentaatio yrityksen kuvassa ei riitä, kiteytti asian Monika Naisten Marisel Soto Godoy, kotouttavan toiminnan päällikkö.

Naisten työllistymiselle on monenlaisia esteitä, kuten stereotypiat kotona lapsiaan hoitavista, kouluakäymättömistä naisista. Tosiasia kuitenkin on, että 43 % Suomeen muuttaneista naisista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Toisin kuin Suomessa näillä naisilla on usein ns. suomalaisten miesalojen koulutus.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen arvosteli junnaavaa maahanmuuttopolitiikkaa ja lähetti hallitukselle terveisiä. Hän myös kysyi, miksi Suomessa on kaksi kertaa vaikeampaa työllistyä kuin Ruotsissa?
– Tarvitsemme maahamme muuttaneita naisia työmarkkinoille. Kaikissa kunnissa on valtava työvoimapula. Työlupien käsittelyyn ja työllistämiseen tulee saada nopeampia rutiineja. Yrittäjät odottavat.

Viljanen oli myös pettynyt siihen, että kielenkäyttö maassamme on muuttunut ja solidaarisuus ja yhdenvertaisuuspuhe aikaisempaan verrattuna on taka-alalla. Viljasen mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten tyttöjen peruskoulun jälkeinen syrjäytyminen on suurempaa eli 21 % kuin poikien 14 %.

Miksi Suomeen muuttaneen naisen työllistyminen on niin vaikeaa – Mitä sille voi ja pitää tehdä?

Tätä asiaa pohdittiin asiantuntijavoimin. Syyt ovat rakenteissa ja asenteissa. TEM:n neuovtteleva virkamies Anna Bruun näkee, että yksi syy on se, että miehet muuttavat useammin Suomeen nimenomaan opiskelun ja työllistymisen takia. Naiset taas perhesyistä. Iso tekijä on myös se, että alat, joille naiset Suomessa työllistyvät vaativat parempaa kielitaitoa kuin miesalat.
– Naisalojen kielitaitovaatimukset ovat kovat. Myös rekrytointisyrjintä vaikuttaa, muistuttaa Bruun.

Michaela Moua, ylitarkastaja, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta huomautti, että työelämän syrjintälainsäädätö on tärkeä väline, mutta viranomaisena heillä ei ole mahdollisuutta puuttua yksittäisiin syrjintätapauksiin. Nämä hoidetaan työsuojelun kautta. Tämä on iso puute, joka tulisi korjata.

Paneeleissa ja keskusteluissa nousivat lisäksi ratkaisukeinoiksi osaamisen ja kokemuksen nykyistä parempi tunnistaminen ja tunnustaminen, yritysten strategisten arvojen päivittäminen, uskallus ja irti pääseminen siitä, että rekrytoimme vain totutusti samantyyppisiä ihmisiä eli rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Tutkija ja kouluttaja Aulikki Sippola, korosti monimuotoisuusjohtamisen osaamista ja tärkeyttä tuottavien työyhteisöjen rakentamisessa.

Tarvitsemme lisää kouluttautumismahdollisuuksia ja verkottumista yritysten ja työelämän kanssa. Työelämään tutustuminen ja harjoittelupaikkojen saaminen on tärkeä väylä pysyvämpään työhön. Nyt koulutus ja tuki, esimerkiksi kielikoulutus, ovat pitkälle erilaisten lyhytkestoisten projektien ja vapaaehtoisuuden varassa. Tarvitsemme pitäjänteisyyttä ja pysyvää järjestelmää opiskelun ja työnhaun tukeen maahan muuttaneille naisille. Myös oma aktiivisuus on tärkeää. Tätä korostivat monet uussuomaliset itse.

Vantaan hyvät käytännöt ja järjestöjen rooli ohjauksessa ja työllistämisessä koettiin myös tärkeiksi. Vantaa on perustanut maahanmuuttajien tukikeskuksen, joka muun muassa ohjaa työnhaussa. Myös valmennustalot järjestävät yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa suomen kielen opetusta. Lisäksi Vantaan ja Keravan työllistämiskokeilun toivotaan leviävän myös muualle.

Oivallisia esimerkkejä yritys- ja muusta verkottumisesta asian tiimoilta ovat tilaisuudessa esiintyneet Startup Refugees -verkosto, ISS joka kertoo olevansa ”sanoita tekoihin” yritys ja Nice Harts – Kotiäidit. Tällaisia mahdollisuuksia esimerkiksi järjestöjen piiristä kaipaamme lisää Suomeen.

Kirjoittaja: Päivikki Kumpulainen, HDN:n hallituksen jäsen

Naisjärjestöjen Keskusliitto, Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke ja Monika-Naiset liitto yhteistyössä Moninaisesti parempi -hankkeen kanssa järjestivät keskustelutilaisuuden 4.3. Musiikkitalossa työelämän moninaisuuden lisäämisestä. Näkökulmana oli erityisesti maahanmuuttaneiden naisten työllistymisen tukeminen. Tilaisuuden juonsi toimittaja Renaz Ebrahim.

Linkki tilaisuuden striimiin https://www.kunta.tv/suorat-lahetykset/moninainen-tyoelama-4-3-2020/

#NJKL #moninainentyöelämä #tasa-arv0 #monikanaiset