HDN: Tasa-arvo –  yksi EU:n perusperiaatteista ja eurooppalaisen politiikan kovaa ydintä

Meppi Miapetra Kumpula-Natri tietää, että EU:ssa on luotu erittäin hyviä suunnitelmia ja toimintamalleja ja monia hyviä ja oikeita hankkeita, joilla sukupuolten tasa-arvoa edistetään.  Tasa-arvon edistäminen maksaa itsensä takaisin ja on siten taloudellisestikin kannattavaa. Jäsenmaat viittaavat kuitenkin usein kintaalla.

– On paitsi älyllisesti epärehellistä myös kansantalouden ja yhteiskuntakehityksen kannalta äärimmäisen typerää, että sekä Suomessa että muualla EU:ssa tasa-arvokysymykset nähdään valitettavan usein naisten toisarvoisena puuhasteluna, sanoo Kumpula-Natri.

Hän muistuttaa myös EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen 2030 agendan tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyvistä näkökohdista.

– Niistä kannattaisi ehdottomasti tehdä Suomen puheenjohtajuuskauden avainkysymys, toinen saisi olla koulutus.

–  EU:n pitäisi voida säätää myös tasa-arvoasioissa pakottavaa lainsäädäntöä, koska ei näytä siltä, että jäsenmaat hoitaisivat asian itsekseen.

Paljon tasa-arvokysymyksiä agendalla

EU:n agendalla, ja myös muualla maailmassa, ajankohtaista on muun muassa palkkatasa-arvon parantaminen, naisten saaminen työmarkkinoille, naisten köyhyyden vähentäminen, naisten nostaminen päätöksenteossa, naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen ja uhrien suojelu.

Kumpula-Natri nostaa sukupuolten palkkaepätasa-arvon keskeiseksi ratkaistavaksi kysymykseksi.

– Naiset ovat kaikissa EU-maissa ja kaikissa ikäluokissa keskimäärin miehiä köyhempiä, ja naisten tuntipalkka on EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia pienempi kuin miesten.   Syitä ovat muun muassa naisvaltaisten alojen pienemmät palkat, lasikatot, palkkojen läpinäkymättömyys sekä se, että naisille ylipäätään tavataan maksaa vähemmän, summaa Kumpula-Natri.

” EU:n pitäisi voida säätää myös tasa-arvoasioissa pakottavaa lainsäädäntöä.”

Hän kuvaa, miten palkkaero vaihtelee maasta toiseen. Suomi sijoittuu EU-maiden puolivälin tienoille. Meillä suhteellinen ero naisten ja miesten palkkojen välillä on 84 prosenttia. Pienin ero on Portugalissa, jossa naisten palkat ovat miltei 90 prosenttia miesten palkoista.

– Suomessa alat ovat poikkeuksellisen sukupuolittuneet muhin EU-maihin nähden – olemme kuudenneksi huonoin. Kun verrataan toimialoja, ero on vielä selvempi: Suomen sukupuolijako on EU-maiden neljänneksi voimakkain. Tasaisempi jakautuminen korjaisi palkkaeroa ja auttaisi työvoimapulasta kärsiviä aloja, muistuttaa Kumpula-Natri.

Work-life balance -paketti käyttöön ja seurantaan

EU on laatinut suunnitelman, jolla erityisesti naisten työn ja työn ulkopuolisen elämän yhdistämistä helpotetaan. Listalla ovat muun muassa viisi palkallista vapaapäivää omaisten sekä kummallekin vanhemmalle kiintiöitävä, enintään 4 kk:n mittainen vanhempainvapaa.

Kumpula-Natri muistuttaa, että EU ei voi pakottaa jäsenmaita ottamaan tätä niin sanottua work-life balance -pakettia käyttöön, mutta se voi parhaansa mukaan maanitella, mainostaa, kannustaa ja kehottaa painokkaasti.
– Suomessakin kansalaiset voisivat kertoa kansanedustajille, että suunnitelmaa olisi syytä seurata.

EU esittää myös tapoja lisätä naisten osuutta johtajista. Tällä hetkellä esimerkiksi pörssiyritysten johtokuntien jäsenistä alle neljännes on naisia. Ranska on ainoa maa, jossa luku on yli 40 prosenttia.

– Suomessa yritysten johdossa on naisia vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Tasa-arvoa hehkuttavassa Suomessa tuntuu oudolta, että olemme tässä suhteessa huonompia kuin esimerkiksi bulgarialaiset, romanialaiset, puolalaiset ja espanjalaiset.

– Naisten edustus politiikassa on parempi, mutta koko EU:n tasolla edelleen surullinen. Suomen, Ruotsin ja Espanjan parlamenteissa naisten osuus on vähintään 40 prosenttia, kuudessa EU-maassa alle 20. Neljässä maassa hallituksessa on saman verran miehiä ja naisia, Unkarin hallituksessa naisia on pyöreät nolla.

Kumpula-Natri muistuttaa siitä, että naisten kohtaamaa väkivaltaa vastaan työskentelemiseen myönnettiin viime vuonna 15 miljoonan lisärahoitus, ja rahoitusta jatketaan tänä vuonna.

– EU kehottaa painokkaasti kaikkia jäsenmaita ratifioimaan Istanbulin sopimuksen, jossa maat sitoutuvat ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja auttamaan uhreja.

Parlamentaarikkoamme ilahduttaa erityisesti tiede- ja teknologia asioita käsittelevän ITRE-valiokunnan jäsenenä se, että EU on laatinut suunnitelman, jolla naisia saataisiin paremmin mukaan digialalle sekä tekijöiksi, yrittäjiksi että käyttäjiksi.
– Suomessakin keskusteltiin jokin aika sitten siitä, miksi koodaus alana ei houkuttele naisia.

PK

Eu:n sosiaalisten oikeuksien pilari: http://www.finunions.org/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/eu_n_sosiaalisten_oikeuksien_pilari_julkistetaan_tanaan.2681.news (22.5.18)