Helena Marttila ja Pinja Perholehto: Kehollinen itsemääräämisoikeus kuuluu myös verkkoon

Digitaalinen väkivalta on kasvanut ilmiöksi, jota lainsäädäntö ja viranomaiset eivät ole täysin ymmärtäneet. Euroopan unioni valmistelee nyt kieltoa tekoälyn käyttämiseen alastonkuvien tuottamiseksi ilman kuvan henkilön omaa suostumusta. Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan sukupuolittuneeseen väkivaltaan puuttumisessa. Ylen selvitys (18.3.) osoitti, että suomalaisiin naisiin kohdistuva digitaalinen väkivalta on jo nyt laajaa ja järjestelmällistä.  

Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja koskemattomuuteensa myös digitaalisessa ympäristössä. Kehollinen itsemääräämisoikeus ei saa heiketä siksi, että tekoäly mahdollistaa esimerkiksi kuvien ja videoiden muokkaamisen uudella tavalla. Digitaalinen väkivalta on uusi ilmentymä vanhasta ongelmasta, jossa naisten ja tyttöjen kehoja käytetään ilman lupaa ja seurauksia.  

Suomessa tekoälyllä suostumuksetta tehdyn alastonkuvan levittäminen on laitonta, mutta tekemistä ei ole vielä kriminalisoitu. Muutosta koskien on lakialoite vireillä, joten halutessaan eduskunta voi osoittaa tahtotilan ja muuttaa asiaa jo pian.  

On myös tunnistettava, että lainsäädäntö yksin ei riitä. Tarvitaan vahvempia ja toimivampia keinoja, jotta digitaalisen väkivallan tekijät saadaan vastuuseen. Uhrien tulee saada tukea, neuvontaa ja oikeutta ilman kohtuuttoman raskaita ja hitaita prosesseja.  

Digitaalinen väkivalta ei ole harmiton ilmiö, se rikkoo turvallisuutta, yksityisyyttä ja luottamusta. Se kohdistuu erityisesti naisiin ja tyttöihin, jotka joutuvat suhteettoman usein seksuaalisen häirinnän, uhkailun ja kuvamanipulaation kohteiksi. Viranomaisten resursseja ja osaamista digitaalisen väkivallan tunnistamisessa ja käsittelyssä on vahvistettava, ja sukupuolittuneisuus on tunnistettava osaksi ilmiötä.  

Keskeinen ratkaisu digitaaliseen ja sukupuolittuneeseen väkivaltaan puuttumisessa on koulutus. Naisiin kohdistuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja digitaalisen väkivallan tunnistaminen sekä niihin puuttuminen on sisällytettävä velvoittavasti sosiaali- ja terveysalan, oikeustieteen ja poliisikoulutuksen tutkintovaatimuksiin sekä ammattilaisten täydennyskoulutukseen. Ruotsissa tämänkaltainen muutos tehtiin demarihallituksen toimesta vuonna 2018. Nykyisin asenteet, tiedon puute ja koulutuksen hajanaisuus estävät tehokasta puuttumista, heikentävät uhrien oikeusturvaa ja murentavat luottamusta oikeusvaltioon. Riittävä perusosaaminen uhrien kohtaamisesta tai verkkoväkivallan eri muodoista ei ole lisäarvo tai erikoisosaamista, vaan välttämätön edellytys monille keskeisille ammattiryhmille.  

Tarvitsemme kansallisia ja EU-tason toimia, jotka tekevät selväksi, ettei teknologian kehitys saa tapahtua ihmisoikeuksien kustannuksella. Meidän on rakennettava yhteiskunta, jossa jokainen voi olla turvassa. Kehollinen koskemattomuus on loukkaamaton – niin fyysisesti kuin digitaalisesti. 

Helena Marttila, Demarinaisten puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja

Pinja Perholehto, SDP:n kansanedustaja