Helsingin Demarinaiset osallistuivat NYTKIS ry:n vuosikokoukseen 28.11.

Soten vaikutukset naisten asemaan ovat suuret – Vaikutusarvioinnit tehtävä huolellisesti

Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n vuosikokous 28.11. muistuttaa vakavasti siitä, että työelämän tasa-arvo on turvattava sote-uudistuksessa. Kokous myös kiittää siitä, että STM on ryhtynyt selvittämään sote-uudistuksen sukupuolivaikutuksia.

Saimme kokouksessa myös kattavan kuvauksen niistä vaikutuksista, joita sotella voi olla naisten ja naisalojen työmarkkinoihin ja naisten asemaan.  Sukupuolivaikutusten huolellinen arviointi eli suvaus on todellakin tehtävä ja sen esiin nostamat kielteiset vaikutukset torjuttava.

On selvää, että työnantajan tarve organisoida uudelleen toimintaansa, päällekkäisyyksien purkaminen ja muut muutokset sote-uudistuksen yhteydessä vaikuttavat maakuntauudistusta seuraavina vuosina henkilöstön määrään, asemaan, työtehtäviin ja palvelussuhteenehtoihin.

Sote-alalla työskentelevistä lähes 90 prosenttia on naisia. Uudistus koskee siis naisia työntekijöinä, mutta myös sosiaali-ja terveyssektorin palvelujen käyttäjinä. Naiset ovat myös usein pienyrittäjiä näillä aloilla. Kun yritykset kasvavat suuremmiksi ja kansainvälistyvät, naisten yrittäjyyden mahdollisuudet heikentyvät ja pienet yritykset jopa häviävät.

Yhtiöittäminen ja valinnanvapaus vaikuttavat naisiin

Arvioiden mukaan maakuntien ja niiden yhtiöiden palvelukseen siirtyy yli 200 000 työntekijää sote-henkilöstöstä. Suurin osa siis naisia. Vaikka henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutusperiaattein, esimerkiksi siirtymäajan jälkeen ei myöhemmissä luovutuksissa tätä turvaa automaattisesti ole. Työsuhteen ehtojen heikkeneminen tällöin on todennäköistä, arvioi muun muassa SuPer.

Sote-alalla 22,5 prosenttia henkilöstöstä on määräaikaisissa palvelussuhteissa. Todennäköistä on myös, että monen määräaikaisen työsuhdetta ei jatketa. Siis vaikutukset työllisyyden heikkenemiseen ovat niin ikään olemassa.

Valinnanvapaus tuo mukanaan palveluiden yhtiöittämisen. Maakunta myös valitsee työnantajajärjestönsä ja samalla sen, mitä työehtosopimusta alalla noudatetaan. Yksityisen sote-alan tessit ja palvelussuhteen ehdot ovat mm. Superin mukaan julkisen alan sopimuksia heikommat.

TES-shoppailu nähdäänkin todellisena vaarana. Naisalojen palkkaukseen ja sukupuolten välisiin palkkaeroihin asialla on negatiivinen vaikutus. Tästä on jo kokemuksia aikaisemmista muutoksista. Palkkatason heikkenemisestä puolestaan seuraa eläkkeiden heikkeneminen ja köyhien eläkeläisnaisten määrän kasvu.

Valinnan vapauden myötä asiakkaat myös valitsevat palveluiden tuottajan. Valinta vaikuttaa siihen, miten yhtiöt eri puolilla Suomea menestyvät. Mikäli sote-palvelujen käyttäjät valitsevat yksityiset tuottajat, epävarmuus julkisen tuottajan palveluksessa olevilla naisilla lisääntyy.

Lisäksi valinnan mahdollisuus voi tarkoittaa alueellisen epätasarvon lisääntymistä. Esimerkiksi Italiassa ”raha seuraa potilasta” politiikan seurauksena raha on siirtynyt köyhästä etelästä rikkaaseen pohjoiseen ja etelässä palvelut ovat edelleen huonommat.  Asia käy ilmi THL:n tutkimuksista.

Päivikki Kumpulainen

Lähteet: Super, Merja Hyvärinen ja THL, Meri Koivusalo.