Ajankohtaista

Itsenäinen ja arvokas elämä on ihmisoikeus koko elämänkaaren ajan

Hyvä ikäpolitiikka ottaa väestön vanhenemisen huomioon jokaisella toiminnan tasolla; vanhuus ei ole vain sosiaali- ja terveyskustannus. Hyvän ikääntymisen ainekset muodostuvat osallisuudesta, vaikutusmahdollisuuksista, toimintakyvyn ja terveyden ylläpidosta ja edistämisestä sekä hyvästä ja turvallisesta elinympäristöstä.

 

Viime aikoina olemme saaneet kuulla huolestuttavia uutisia yksityisen sektorin hoivapalveluista. Kun kylmä voitontavoittelu on asetettu hoivapalveluiden laadun edelle, ollaan tilanteessa, jossa pahimmiksi kärsijöiksi joutuvat hoitoa tarvitsevat vanhukset. ”On väärin, että oman kortensa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen kantaneet, joutuvat elämänsä loppupuolella kärsimään lähes epäinhimillisissä olosuhteissa, hoivatyötä ei voi alistaa voitontavoittelulle”, täsmentää Demarinaisten puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

 

Rajun yksityistämisen ja voitontavoittelun sijaan ensisijalle on laitettava ihminen – avuntarvitsija ja hoitohenkilökunta. Jo vuosien ajan on puhuttu riittämättömistä hoitohenkilökunnan resursseista hoiva-alalla. On välttämätöntä, että lakiin kirjataan hoitajamitoitus siten, että se on 0,7. Tällöin pystytään varmistamaan, että hoidettavat saavat tarvitsemaansa hoitoa ja hoitohenkilökunta ei uuvu.

 

Pelkkiä numeroita tuijottamalla ei hoidon laatu parane, vaan palvelut on räätälöitävä yksilön tarpeiden mukaisesti. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi ikäihmisten muistia ja liikuntakykyä ylläpitävä toiminta. Tärkeää on myös järjestää toimintaa, joka ennaltaehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

 

Esperi Caren kaltainen toiminta osoittaa, että tarvitsemme valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun viran.  Itsenäinen ja arvokas elämä on ihmisoikeus koko elämänkaaren ajan, muistuttaa kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

 

 

Demarinaisten hallitus 31.1.2019

 

 

Itsenäinen ja arvokas elämä on ihmisoikeus koko elämänkaaren ajan

Hyvä ikäpolitiikka ottaa väestön vanhenemisen huomioon jokaisella toiminnan tasolla; vanhuus ei ole vain sosiaali- ja terveyskustannus.

Hyvän ikääntymisen ainekset muodostuvat osallisuudesta, vaikutusmahdollisuuksista, toimintakyvyn ja terveyden ylläpidosta ja edistämisestä sekä hyvästä ja turvallisesta elinympäristöstä.

Eläkeköyhyys on todellisuutta myös Suomessa. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan Suomessa on liki puoli miljoonaa eläkeläistä, jotka elävät virallisen köyhyysrajan alapuolella. Eläkeköyhyydestä kärsivät etenkin naiset, sillä naistentyöeläke on keskimäärin 590 euroa kuukaudessa pienempi kuin miesten (THL).

  • Perustetaan vanhusasiavaltuutetun virka
  • Kuntiin on perustettava vanhusasiamiehen virka
  • Vanhustyön hoitajamitoitus on oltava riittävä. Hoitajamitoitus on säädettävä lailla 0,7. Turvataan riittävät resurssit myös kotihoitoon.
  • Vanhuspalveluissa on oleellista kehittää ikäihmisten muistia ja liikuntakykyä ylläpitävää toimintaa erilaisten harrastusmahdollisuuksien kautta. Yhteinen toiminta ehkäisee myös yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Lisäksi ikäihmisten asumisvaihtoehtoja on monipuolistettava.
  • Vanhuspalveluiden keskittämisen sijaan on palvelut räätälöitävä yksilön tarpeiden mukaisesti.
  • Palautetaan kela-korvattavien lääkkeiden sallitut ostojen erät yhdestä kuukaudesta kolmeen.
  • Palautetaan diabeteslääkkeiden korvausosuus takaisin ylimmälle tasolle.
  • Palvelut siirtyvät sähköisiksi ja niiden käyttö edellyttää tietoteknisiä taitoja. Verkkopalvelut tulee suunnitella helppokäyttöisiksi. Teknologia ja tietotekniikka tehdään tutuksi ikäihmisille.
  • Palvelujen tulee olla saavutettavia. Kielen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää. Palveluja tarjotaan myös selkokielellä. Vanhusten ja maahanmuuttajien määrän kasvaessa on julkisten palveluiden käyttäjinä entistä enemmän ihmisiä, joilla on vaikeuksia ymmärtää yleiskieltä.