Juha Jämsä: Lapselle oikeus kaikkiin vanhempiinsa
Lapset elävät tänä päivänä moninaisissa perhetilanteissa. Kaikissa perhetilanteissa lapsella ei edelläänkään ole perustavanlaatuista oikeutta omiin vanhempiinsa. Lainsäädäntömme jättää osan lapsista ilman oikeusturvaa lapselle kaikesta tärkeimpiin läheissuhteisiin. Silloin kun lapsella on kahta useampia tosiasiallisia vanhempia, emme kykene yhteiskuntana turvaamaan hänen suhdettaan kaikkiin vanhempiinsa. Mitä pitäisi tehdä?
Yhä useammassa perheessä lapsella on kolme tai useampi tosiasiallinen vanhempi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheessä, sijaisperheessä tai kumppanuusvanhempien apilaperheessä. Apilaperheellä tarkoitetaan kumppanuusvanhempien perhettä, jossa kolme tai neljä vanhempaa jakaa suunnitelmallisesti lapsen vanhemmuutta lapsen syntymästä alkaen. Apilaperhe voi olla esimerkiksi naisparin ja miesparin yhdessä perustama lapsiperhe.
Lapsi luo kiintymyssuhteen jokaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä, genetiikasta ja oikeudellisesta asemasta riippumatta. Kiintymyssuhteet kannattelevat lapsen kasvua ja kehitystä, kun taas kiintymyssuhteiden katkeaminen uhkaa lapsen hyvinvointia. Lapsen oikeusturva vaatii, että jokaista hänen tosiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja suojataan.
Lapsella syntyy kiintymyssuhde kaikkiin tosiasiallisiin vanhempiin
Lapselle voi syntyä kiintymyssuhde useampaan kuin kahteen tosiasialliseen vanhempaan eri tavoin ja eri elämänvaiheessa. Joskus lapsen perheessä on kahta useampia vanhempia jo lapsen syntymästä lähtien. Tällöin lapsen vanhemmat ovat sopineet vanhemmuuden jakamisesta jo ennen lapsen alulle laittamista, usein kahden kodin välillä. Näissä tilanteissa voidaan katsoa, että lapsen etu on syntyä oikeudellisesti selkeään tilanteeseen, jossa lapsen oikeudelliset perhesuhteet ovat yksiselitteiset. Tämä ehkäisee vanhempien välisiä ristiriitoja ja turvaa lasta tärkeiden ihmissuhteiden katkeamiselta, mutta myös esimerkiksi suojaa lapsen oikeutta elatukseen.
Joskus on kyse siitä, että lapselle on lapsen elämän varrella muodostunut tosiasiallinen vanhemmuussuhde johonkin hänelle merkitykselliseen aikuiseen. Tällainen tilanne on usein esimerkiksi uusperheessä tai silloin, kun lapsi on ollut pitkäaikaisessa sijoituksessa sijaisperheessä. Lapsen suhde uusiin aikuisiin elämässään voi kehittyä hyvin monenlaiseksi, mutta joissain tilanteissa lapsen suhde uuteen aikuiseen rinnastuu täysin hänen elämässään aiemmin olleisiin vanhempiin. Tällainen suhde on mahdollista vahvistaa perheen sisäisellä adoptiolla, mutta toisen alkuperäisistä vanhemmista on nykylainsäädännön mukaan luovuttava oikeudellisesta vanhemmuudesta. Usein lapsen etu todellisuudessa vaatisi sekä suhteen luomista uuteen vanhempaan että yhteyden säilyttämistä jo olemassa oleviin vanhempiin.
Nykylainsäädäntö mahdollistaa, että lapsella voi olla kahta useampi huoltaja. Tämä ratkaisee lapsen huoltoon liittyviä käytännön kysymyksiä, mutta ei takaa lapsen oikeuksia. Lapsen oikeudet elatukseen, tapaamiseen ja perintöön liittyvät nimenomaan oikeudelliseen vanhemmuuteen, eivätkä ole ratkaistavissa riittävällä tavalla muuten.
Miten lapsen oikeutta kaikkiin vanhempiinsa voitaisiin suojata?
Vain oikeudellisen vanhemmuuden kautta lapselle voi syntyä oikeus elatukseen kaikilta vanhemmiltaan. Huoltaja, joka ei ole oikeudellinen vanhempi, ei ole elatusvelvollinen. Lapselle voi testamentata perintöä, mutta ilman oikeudellista vanhemmuutta lapsi ei automaattisesti peri vanhempaansa eikä lapsella ei ole oikeutetta perinnön lakiosaan, alempaan veroluokkaan eikä hän ole pesän jäsenenä päättämässä pesän jaosta. Tuomioistuin voi uuden lapsenhuoltolain nojalla määrätä lapselle tapaamisoikeuden tosiasialliseen vanhempaan. Lapsen oikeuksien näkökulmasta tämä on kuitenkin eri asia kuin oikeudelliseen vanhemmuuteen liittyvä lapsen lähtökohtainen oikeus tavata vanhempaansa.
Sateenkaariperheet ry katsoo, että lapsen oikeutta kaikkiin vanhempiinsa tulisi suojata mahdollistamalla oikeudellinen vanhemmuus kahta useammalle silloin, kun se vastaa lapsen tosiasiallisia perhesuhteita. Tämä vaatisi muutoksia vanhemmuus- ja adoptiolakeihin. Vanhemmuuslakia tulisi uudistaa siten, että oikeudellisesta vanhemmuudesta voitaisiin sopia sitovasti ennen lapsen alulle saattamista kolmen tai neljän vanhemman perheissä. Adoptiolakia taas tulisi uudistaa niin, että perheen sisäisessä adoptiossa kenenkään ei tarvitse luopua vanhemmuudestaan.
Tervetuloa juttelemaan puoluekokouksessa
Sosiaalidemokraattisen puolueen puoluekokouksessa Tampereella käsitellään mahdollisuutta vahvistaa lapselle kahta useampia oikeudellisia vanhempia sekä osana poliittista ohjelmaa että puoluekokousaloitteessa 331. Sateenkaariperheet ry on paikalla puoluekokouksessa Monimuotoiset perheet -verkoston esittelypöydällä. Tervetuloa juttelemaan lapsen oikeudesta kaikkiin vanhempiinsa!
Lisätietoja Sateenkaariperheiden verkkosivuilla: https://sateenkaariperheet.fi/useampivanhempi/
Demarinaiset ovat osana puoluekokousvaikuttamista pyytänyt blogikirjoituksia puoluekokousaloitteista eri asiantuntijoilta. Lue kaikki Demarinaisten SDP:n puoluekokoukselle jättämät aloitteet täältä.
Juha Jämsä
Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja
044 997 1956
Sateenkaariperheet ry on lastensuojelu- ja perhejärjestö, joka on vuodesta 1997 lähtien toiminut sateenkaariperheiden lasten, vanhempien ja perhettä suunnittelevien kontaktifoorumina, tukiryhmänä, oikeuksien puolustajana, palveluiden kehittäjänä, tiedontuottajana ja -välittäjänä sekä edunvalvojana.