Kaakkois-Suomen Demarinaiset: Työ on parasta lääkettä köyhyyteen

YK:n lasten oikeuksien julistus annettiin 30 vuotta sitten. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus ja Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991. Maailmanlaajuisesti sopimus on parantanut lasten asemaa mm. koulutuksen ja aliravitsemuksen osalta.

Vaikka lasten asema on parantunut vuosikymmenten aikana huomattavasti, on silti vielä työtä tehtävänä. Tänä vuonna Suomessa elää yli satatuhatta lasta köyhyydessä, heidän osuutensa ikäisistään on yli 10 prosenttia. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on lapsiperheköyhyys kolminkertaistunut Suomessa. Kalliit asumiskustannukset ovat eräs keskeinen syy lapsiperheiden köyhyyteen. Erityisen suuri köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, joissa elatuksesta vastaa nainen. Heitä on yksinhuoltajaperheistä 87 prosenttia. Tämä lisää eriarvoisuutta lasten kesken ja vaarana on mm. syrjäytymisen ja mielenterveyden ongelmat. Riittävän toimeentulon takaava työ ehkäisee tehokkaasti köyhyyttä ja eriarvoistumista.

Kuntien vaikean taloudellinen asema aiheuttaa paineita säästöille ja ne kohdistuvat usein lapsiin.

Varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkokoja on nostettu, erityisopetusta vähennetty ja terveystarkastuksia karsittu, mm. hammashoidon kohdalla.  Lapsen etu ja oikeudet on yksi SDP:n johtaman hallituksen keskipiste.  Nykyisen hallituskauden aikana kiinnitetään erityisesti huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tätä tukee erityisesti vanhemmuuden tukeminen ennaltaehkäisevänä toimintana ja resurssien lisääminen lastensuojeluun. Unohtaa ei sovi myöskään kokoaikaisen, subjektiivisen varhaiskasvatuksen palauttamista, joka lisää lasten yhdenvertaisuutta.

Työehtoshoppailu, jossa työntekijät siirretään huonomman työehtosopimuksen piiriin, on päivän ilmiö.  Työntekijät ovat nousseet oikeutetusti vastarintaan ulosmarssein ja lakkoilemalla.

Työehtoshoppailu kohdistuu matalapalkkaisiin ja usein naisvaltaisiin aloihin. Toimet heikentävät paitsi palkkaa myös muita työehtosopimuksen etuja, ja on erittäin tuomittavaa. Kun ennestään pienipalkkaisen palkkaa alennetaan, toimeentulo kärsii. Vaarana on, että työntekijän on turvauduttava sosiaaliturvan hakemiseen. Jokaisella tulee olla elämiseen riittävä palkka. Elämisen turvaaminen sosiaalietuuksin ei voi olla hyväksyttää.

Virpi Torniainen, Lappeenranta

Tarja Seppälä, Lappeenranta

Sari Rautiainen, Mikkeli

Kaakkois-Suomen Demarinaiset