Kansainvälisen naistenpäivän historiaa
Maaliskuun 8.päivä on kansainvälinen naistenpäivä, jonka historia kytkeytyy läheisesti naisten äänioikeustaisteluun ja työläisnaisliikkeeseen. Ajatus eri maissa samanaikaisesti vietettävästä naistenpäivästä syntyi samoihin aikoihin Euroopassa ja Amerikassa. Asia oli esillä jo vuoden 1907 Stuttgartin sosialistikongressissa, mutta se ei johtanut käytännön toimenpiteisiin.
Virallisesti päätös kansainvälisen naistenpäivän vietosta tehtiin Clara Zetkinin aloitteesta kansainvälisessä sosialistinaisten konferenssissa Kööpenhaminassa vuonna 1910. Konferenssin teemoina olivat kansainväliset suhteet, naisten ja lasten sosiaaliturva sekä käytännön toimet ja menettelytavat naisten äänioikeuden toteuttamiseksi.
Maaliskuun kahdeksannen päivän valinnalle on haettu monia selityksiä. Amerikkalaiset ovat perustelleet päivän valintaa 8.3.1908 New Yorkissa pidetyllä naisten lakolla ja naisten ammattiliiton perustamispäivällä. Päivän merkitys on kytketty eri yhteyksissä historian vallankumouksiin, joihin kuuluivat mm. Ranskan suuren vallankumouksen aikaiset naisten nälkämellakat ja Olympe de Gougesin naisten oikeuksien julistus. Tämän ranskalaisten vallankumousnaisten kuuluisa kysymys – miksi naisilla on velvollisuuksia mutta ei oikeuksia – tuli esiin myös kansainvälisen naistenpäivän teeseissä. Yhtä selitystä 8.3 valintaan ei ole. Ensimmäinen kansainvälinen naistenpäivä vietettiinkin 19.3.1911.
Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran kansainvälistä naistenpäivää 8.3.1914, mikä vakiintui meidän omaksi kansainväliseksi juhlan viettopäiväksi.
Sosialidemokraattinen naisliitto oli kuitenkin järjestänyt kansallisia naistenpäiviä jo tätä aiemmin. Kun Suomen yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva valtiopäiväjärjestys ja yksikamarinen eduskunta toteutuivat vuonna 1906, niin Suomessa naistenpäivän innoittajaksi kiteytyi naisten kunnallisen äänioikeuden vaatimus sekä eduskunnan oikeuksien laajentaminen.
Yhteinen ilonpäivä juhlistaa naisten keskinäistä solidaarisuutta ja sisaruutta. Kansainvälisen naistenpäivän teemoille on ollut luonteenomaista ajankohtaisuus. Kaksi aihetta on kuitenkin ollut ylitse muiden: rauhanaate ja tasa-arvovaatimus ovat sisältyneet naistenpäivän juhlapuheisiin 1910-luvulta tähän päivään.
Merja-Hannele Vuohelainen