Katja Salo: Päihderiippuvaiset naiset ovat näkymätön todellisuus, josta pitäisi puhua enemmän

Päihderiippuvuudesta puhutaan paljon. Silti yksi näkökulma jää yhä liian usein varjoon: naisten kokemukset päihdemaailmassa.

Olen nähnyt tätä todellisuutta läheltä vapaaehtoistyössäni Sonza ry:ssä. Kohtaamispaikallamme käy naisia ja tyttöjä, joiden tarinat muistuttavat siitä, kuinka monisyinen ja haavoittava ilmiö päihderiippuvuus voi olla. Näissä kohtaamisissa on ennen kaikkea kyse ihmisistä, heidän elämästään, kokemuksistaan ja selviytymisestään.

Yksi asia on tullut hyvin selväksi: päihteiden käytöstä ei voi puhua ilman, että puhumme myös väkivallasta ja traumoista.

Moni päihteitä käyttävä nainen on kokenut elämänsä aikana väkivaltaa eri muodoissa. Lähisuhdeväkivalta, henkinen väkivalta, fyysinen väkivalta sekä seksuaalinen väkivalta ovat valitettavan monelle osa elämänhistoriaa. Väkivalta ei useinkaan ole yksittäinen tapahtuma, vaan kokemusten ketju, joka vaikuttaa ihmisen turvallisuuden tunteeseen, identiteettiin ja kykyyn luottaa muihin.

Usein nämä kokemukset ovat myös kietoutuneet päihteiden käyttöön. Väkivalta voi olla syy päihteiden käytön alkamiseen, tapa selviytyä vaikeista kokemuksista tai seurausta ympäristöistä, joissa nainen joutuu päihteiden käytön myötä elämään.

Päihdemaailmassa naiset ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Riippuvuus, taloudellinen epävarmuus ja turvattomat ihmissuhteet voivat altistaa tilanteille, joissa naisen oma turvallisuus ja itsemääräämisoikeus ovat jatkuvasti uhattuna. Moni joutuu elämään ympäristöissä, joissa vallankäyttö, hyväksikäyttö ja seksuaalinen väkivalta ovat valitettavan yleisiä.

Siksi naisten asemaa päihdemaailmassa ei voi tarkastella vain yksilön valintojen tai riippuvuuden näkökulmasta. Kyse on myös rakenteellisesta haavoittuvuudesta ja siitä, miten yhteiskunta tunnistaa ja vastaa tähän todellisuuteen. Jos emme huomioi naisten erityistä asemaa päihdemaailmassa, jätämme samalla huomioimatta yhden vakavimmista tasa-arvo- ja turvallisuuskysymyksistä päihdepolitiikassa.

Samaan aikaan naisten kokemuksia saatetaan vähätellä.

Kohtaamisissa kuulee joskus, kuinka ihmisen kokemuksia mitataan käytettyjen vuosien määrällä. Jos päihteitä on käyttänyt “vain” muutaman vuoden, saatetaan ajatella, ettei kokemukset voi olla kovin vakavia. Todellisuudessa trauma ei mittaa aikaa kalenterista. Jokaisen kokemus on todellinen ja ansaitsee tulla kohdatuksi vakavasti.

Toinen ilmiö on se, että päihdeongelmaan keskitytään helposti irrallaan sen juurisyistä. Päihteiden käyttö nähdään ongelman ytimenä, vaikka taustalla voi olla hoitamatonta mielenterveyden oireilua, syömishäiriöitä, neuropsykiatrisia piirteitä tai pitkä historia turvattomuudesta ja väkivallan kokemuksista. Jos nämä jäävät tunnistamatta tai hoitamatta, kokonaisvaltainen toipuminen on vaikeaa.

Siksi palvelujärjestelmässä tarvitaan vahvempaa traumatietoisuutta sekä parempaa kykyä tunnistaa väkivaltaa ja sen vaikutuksia. Päätöksenteossa ei riitä, että palveluita on olemassa. Niiden on oltava sellaisia, joihin päihteitä käyttävä nainen uskaltaa hakeutua ja joissa hänen kokemuksiaan ei vähätellä tai kyseenalaisteta.

Tarvitsemme myös enemmän ymmärrystä siitä, että päihde-, mielenterveys- ja väkivaltatyö kuuluvat tiiviisti yhteen. Myös järjestöjen tekemä kohtaava työ on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, sillä monelle ensimmäinen turvallinen kohtaaminen tapahtuu juuri siellä.

Naiserityisyys päihdemaailmassa ei ole marginaalinen aihe. Se on tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymys.

Jos palvelujärjestelmämme huomioi vain ne, joiden tilanteet ovat helpoimpia ratkaista, kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat jäävät ulkopuolelle. Silloin emme ole onnistuneet tehtävässämme yhteiskuntana.

Siksi tästä aiheesta pitäisi puhua enemmän. Ja ennen kaikkea meidän pitäisi oppia kuuntelemaan niitä naisia, joiden kokemuksista tämä todellisuus rakentuu.

Katja Salo
Uudenmaan Demarinaisten hallituksen varajäsen
Sonza ry:n perustaja ja puheenjohtaja