Koti kunnassa -arjen sujuvoittaa hyvä valtuustotyö

Vuoden 2017 kuntavaaleissa SDP:n ehdokkaista naisia oli 41 prosenttia ja miehiä 59 prosenttia. Valituista naisia oli taas 44 prosenttia ja miehiä 56 prosenttia.  Naisten osuutta tulee lisättyä reilusti ja rauhanomaisesti. Demarinaiset painottavat, että vihapuheelle ei ole missään sijaa, ei netissä eikä vaalikentillä. On paljon mukavampaa kehua ja kannustaa, kuin kantaa kaunaa ja vihoitella.

Haastattelin vallan vaikuttajanaisia, jotka vastaavat oman Naispiirinsä kuntavaalityöstä ja ovat itse valtuutettuja. Tietysti he ovat myös ehdolla ensi kuntavaaleissa. Kysyin heiltä, mikä kuntapolitiikassa vetoaa ja näin vastasi Hämeen Demarinaisten puheenjohtaja Emmi Lintonen Forssasta.  ”Kunnissa huolehditaan siitä, että ihmisten arki olisi mahdollisimman sujuvaa. Kuntapolitiikassa onkin hienointa se, kun pääsee vaikuttamaan tärkeisiin asioihin, jotka ovat kuntalaisia ja heidän arkeaan lähellä. Työ on myös äärettömän mielenkiintoista, koska sen parissa oppii paljon ja pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.  Haastavinta valtuustotyössä on ollut oppia hyväksymään se, että kaikesta ei voi eikä tarvitsekaan tietää aina kaikkea. Politiikan alkuvuosina opin myös sen, että on pystyttävä tekemään kompromisseja, vaikka olisi mielestään kuinka oikeassa. Yhteisten asioiden hoito hioo pois terävimmät särmät ja lopulta minästä tulee me.”

Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtaja ja pitkän linjan kuntavaikuttaja Tuula Petäkoski-Hult Lempäälästä tiivisti vastauksensa. ”Alkusysäyksen kuntapolitiikkaan antoivat ne epäkohdat vammaisten ihmisten ja vanhusten palveluissa, joita havaitsin opiskellessani fysioterapeutiksi ja joihin uskoin voivani vaikuttaa kuntapolitiikassa. Opiskelujen jatkuessa veto poliittiseen vaikuttamiseen kasvoi. Yhdessä tekeminen ja yhdessä vaikuttaminen on mielenkiintoista ja yhteistyö myös puolueiden välillä on kiinnostavaa, vaikka mielipiteet ja näkökulmat ovat välillä kaukanakin toisistaan.”

Kuntapolitiikka on tekoja. Kaikkea ei saa valmiiksi yhden valtuustokauden aikana. Politiikka onkin maratonlaji, jossa vaaditaan sitkeyttä ja vielä myös yhteistyötaitoja. Pitää osata kuulla kuntalaisia ja tulla kuulluksi muiden valtuutettujen parissa. Siksi kysyin, mikä on ollut näiden valtuutettujen mielestä kaikkein mieleenpainuvinta tähän asti?

Anette Karlsson, joka vaikuttaa Porvoon valtuustossa ja on Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, kertoi kokemuksistaan.  ”Mieleenpainuvia asioita on paljon, olisiko se, että saimme yhdessä sisäilmaongelmiin ratkaisuja ja toimintatavat uusittua, tai sitten se, että Porvoon kaupunki ryhtyi suunnittelemaan esteetöntä puistoa kuntalaisaloitteeni (yhdessä paikallisen kehitysvammajärjestön kanssa) pohjalta. Sitten on useita koulupäätöksiä, joissa turvataan lasten lähikoulu.”

Tuula Petäkoski-Hult yhtyi siihen, että yhtä tekoa on vaikea nostaa esille, kun useamman valtuustokauden aikana on ehtinyt toimia. ”Kirjoittamani valtuustoaloitteen perusteella kotikuntaani perustettiin vammaisneuvosto. Aloitteen allekirjoittajia oli yhtä monta, kuin valtuustossa oli jäseniä. Myös kunnan oman palveluliikenteen kokeilun käynnistämiseksi laadin aloitteen ja kokeilusta tuli pysyvä. Mieleenpainuvinta tekoani pitäisi oikeastaan kysyä äänestäjiltä. Mielenkiintoista olisi tietää, mitä he ajattelevat”, vastaa Petäkoski-Hult.

Tuija Ketola, joka toimii Satakunnan Demarinaisten puheenjohtaja Harjavallasta komppaa Tuulaa kertoessaan, että ”ikäihmisten hoidon ja hoitajien tarpeen ratkaiseminen muuttuvassa maailmassa on minulle ollut kuntapolitiikan ydintä.”

Emmi Lintonen jatkaa samasta aiheesta ”mieleenpainuvin teko on ollut valtuustoaloitteeni vuonna 2016 tieto- ja viestintäteknisten laitteiden hankinnasta Forssan kaikille koululle. Silloin ei osattu tietenkään kuvitella mitään korona-ajan kaltaista, mutta kaukaa viisaat laitehankinnat nousivat erityiseen arvoonsa koronakevään aikana. Etäopetukseen siirtymistä helpotti se, että jokaisella koululaisella oli jo valmiina oma tabletti tai kannettava tietokone kunnan järjestämänä. Forssa on siis ollut todella edelläkävijä digiloikassa.”

Politikassa harvalla puolueella on kunnissa sellaista valtaa, että se voisi yksin tehdä päätöksiä. Kunkin oman puolueen sisällä näkemyserot synnyttävät kitkaa. Puolueissa ryhmäkurin vaadetta höllennetään yleensä vain valtuutetun moraaliseettisiin syihin perustuen. Taloudelliset ”suuret kysymykset” voivat olla yhtä lailla lähellä valtuutetun sielua. Joskus politiikassa käydään toimintaperiaatteiden osalta syväluotaavia tilanteita. Tästä syystä kysyin valtuutetuilta, että mikä on ollut yhteisten asioiden hoidossa vaikeinta ja kuinka tilanne ratkaistiin?

Keski-Suomen Demarinaisten puheenjohtaja ja valtuutettu Tuula Peltonen Jämsästä kertoi omasta kokemuksestaan. ” Kuntaliitospäätösten yhteydessä olin täysin eri mieltä, kuin oma valtuustoryhmäni ja olin tulla melkein erotetuksi ryhmästä. Minua ei erotettu ja kuntaliitos saatiin tehtyä. Vaikeinta on ollut kuitenkin ollut kuntatalouden kanssa kipuilu ja mm. jatkuva uhka oman sairaalan leikkaustoiminnan lopettamisesta. Asiat ovat edelleen agendalla”, sanoo Peltonen.

Tuula Petäkoski-Hult puolestaan totesi, että on vaikeimmat haasteet ovat olleet joissakin yksittäisissä asioissa kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksessa neuvoteltiin siirtokelpoisen hammashoitolapaikan sijaintipaikasta ja ratkaisu löytyi keskustellen suosituimmuusjärjestyksestä vaihtoehtojen välillä. Neuvottelemalla on useimmiten löydetty tyydyttävä ratkaisu. Valtuuston puheenjohtajana hankalin paikka ehkä oli jo vuosia sitten, kun ryhmästään eronneelle piti löytää uusi istuinpaikka.

Tuija Ketola sanoo, että haasteellisinta oli istua valiokunnassa, jossa käsiteltiin johtajien ja alaisten henkilökohtaisiin, työn tekemiseen liittyviä asioita. Se tehtiin hyvällä yhteistyöllä ja saatiin kunnon selvitykset. Valiokuntatyö vaatii asioihin paneutumista tunteja katsomatta.

Eduskunnassa on naisverkosto, kansalaisjärjestöille on Nytkis-Naisjärjestöt yhteistyössä ry ja parlamentaarinen Tasa-arvoasiain neuvottelukunta. Nämä kaikki haluavat edistää yhteisellä rintamalla tasa-arvoa. Mutta onko jo sinun valtuustossasi naisverkostoa?

Anette Karlsson kertoi, että ”meillä oli epävirallinen naisverkosto, mutta se toimi lähinnä ensimmäisen vuoden ajan. Sitten sen päätehtävänä oli järjestää Pride-tapahtuma Porvooseen, jossa minä olin yksi keskeisimmistä henkilöistä järjestäjien taholta. Yhteistyö koulukysymyksissä on ollut myös ollut hyvä ja siinä oli myös miehiä mukana eli ehkä se on enemmän feministinen ja lasten hyvinvointia ajattelevien juttu, jonka ääripäinä ovat talous vs. sosiaalinen ja inhimillinen.”

Harjavallasta Tuija Ketola toteaa, että ”aikaisemmin valtuustossa oli ”päättäjänaiset” ja olimme kaikki eri puolueista: todella hyvää yhteisten asioiden eteenpäin vientiä ja meistä tuli niin sanotut ”runkonaiset”.

Emmi Lintonen kertoo, että miettiessään tapahtunutta naisten yhteistyötä yli puoluerajojen, niin hänen mieleensä nousee esimerkiksi Valoa ei väkivaltaa-tapahtumat, joiden parissa on Forssassakin kampanjoitu vuosittain. ”Tällaisesta yhteistyöstä jää aina positiivinen tunne, kun valtuuston naiset kokoontuvat yhdessä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin”, painottaa Lintonen.

Tuula Petäkoski-Hult puolestaan toteaa, että viime vuosina naisverkosto ei ole juuri toiminut. ”Mielenkiintoisen kommentin saimme, kun vierailimme kunnan jätevesien puhdistuslaitoksella. Siellä toimintaa esitelleet miehet totesivat, että hienoa, kun tulitte tutustumaan, ei täällä ole kaikki miehetkään (valtuutettumiehet) ole käyneet. Naisverkostoa on kiinnostanut myös yrittäjyys ja siihen perehdyttiin vierailemalla useampaan yritykseen. Tarve verkoston aktivoimiselle on hyvä keskustella naisten kanssa seuraavan valtuustokauden alkupuolella”, toteaa Petäkoski-Hult.

Lopuksi pyysin kutakin paljastamaan omat vinkkinsä tuleville demarinaisvaltuutetulle onnistuneesta vaalikampanjoinnista:

• Ole oma itsesi, rehellinen ja kuunteleva, jolla on iloinen hymy herkässä. Tuija Ketola
• Laulan mielelläni, myös vaalitilaisuuksissa. Sanoitan lauluja vaaliteemoilla. Tuula Peltonen
• Ole rehellinen, ole oma itsesi ja usko asiaasi. Perehdy asioihin hyvin. Anette Karlsson
• Lähde rohkeasti mukaan! Löydä oma äänesi. Keskustele, opi ja innostu uusista asioista. Emmi Lintonen
• Kun olet keskustelutilaisuudessa ja sinulle tulee sellainen kysymys, johon et tiedä vastausta tai mielestäsi et ole siihen riittävän perehtynyt, niin kannattaa reilusti sanoa, että et tunne asiaa tarpeeksi hyvin, jotta voisit vastata. Lisäksi voit luvata, että palaat asiaan ja toimitat vastauksen, vaikka sähköpostitse tai puhelimitse. Äänestäjät arvostavat avoimuutta ja rehellisyyttä, joten tietämättömyys ei ole iso ongelma. Jos et koe asiaa tutuksi lainkaan, niin voit ohjata kysyjän sen ehdokkaan luo, jonka tiedät tuntevan kyseisen asian paremmin. Tuula Petäkoski-Hult

Koosteen toimitti Merja-Hannele Vuohelainen