Kristiina Salonen: Tyttöjä ei ole tehty kenenkään kylkiluusta

PMMP laulaa kappaleessaan Tytöt, että sua ei oo tehty kenenkään kylkiluusta. Laulussa voimaannutetaan tyttöjä näkemään itsensä hyvinä ja vahvoina. Laulu on ikään kuin julistus siitä, että nainen ei ole toista ihmistä vähäisempi sukupuolensa takia. Tasa-arvo onkin kulkenut pitkän matkaa Suomessa ja Pohjoismaissa, josta omaa tarinaansa kertovat juuri tämän laulun kaltaiset naissanoittajat ja -artistit. Liian monissa maissa naisen asema on kuitenkin vielä kylkiluutakin heikompi.

Ilmastonmuutoksen negatiiviset seuraukset kasautuvat tytöille. Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen aiheuttama 1,5 asteen lämpötilan nousu lisää jopa 350 miljoonaa ihmistä alttiiksi tappaville kuumuusaalloille. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat, myrskyt ja pitkät kuivuuskaudet, lisääntyvät merkittävästi ja niistä kärsivät erityisesti kehittyvissä maissa asuvat heikommassa asemassa olevat ihmiset. Erityisen riskialttiissa asemassa ovat kehittyvissä maissa asuvat tytöt.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn mukaan naiset tuottavat yli puolet maailman ruoasta. Sosiaaliset rakenteet ylläpitävät työnjakoa, jossa kotityöt ovat pääosin perheen naisten vastuulla. Tytöt ja naiset ovat usein vastuussa ruoanvalmistuksesta, viljelystä ja vedenhankinnasta. Kun sääolojen epävarmuus lisääntyy, lisääntyvät samalla kuivuus ja tulvat, joilla on dramaattiset seuraukset perheiden ruoka- ja vesivaroihin. Tytöt ja naiset joutuvat kantamaan entistäkin raskaamman taakan perheen kotitaloudesta. Erityisesti ne tytöt kärsivät, joiden on jäätävä kotiin auttamaan perheen äitiä. He eivät pääse opiskelemaan, ja ovat siten tuomittuja köyhyyteen ja huono-osaisuuteen. Kouluttamattomilla tytöillä on jopa huonommat edellytykset selviytyä esimerkiksi luonnonkatastrofista, sillä heille hätäsuunnitelmat tai hälytysjärjestelmät ovat tuntemattomia. Valitettavan usein tyttöjä ei opeteta edes uimaan.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama epävakaus toimeentuloon on lisännyt kehittyvissä maissa myös lapsiavioliittojen määrää. Sään ääri-ilmiöiden vuoksi syventynyt köyhyys on aiheuttanut arviolta 30–40 prosenttia Malawin lapsiavioliitoista. Esimerkiksi Mosambikissa arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä kuivuudesta kärsivillä alueilla alle 18-vuotiaana avioituvien määrä kasvaa 16 prosentilla. Useimmat lapsimorsiamista ovat alle 15-vuotiaita. Vain 11 prosentilla heistä on mahdollisuus ehkäisyn käyttöön.

Väestö kasvaa koko maailmassa noin 75 miljoonalla ihmisellä joka vuosi. Maailmanpankin arvioiden mukaan vuonna 2050 maapallolla olisi yli 9 miljardia asukasta. Samalla kun maapallo kärsii ilmastonmuutoksen vaikutuksista, aiheuttaa myös väestönkasvu lisähaasteita riittävälle ravinnontuotannolle ja puhtaan veden riittävyydelle. Erityisesti alueilla, jotka muuttuvat kuivumisen ja tulvien takia asuinkelvottomiksi ja hedelmättömiksi.

Nämä lohduttomat näkymät tulevaisuudesta ovat kuitenkin vielä muutettavissa. Suomen kehityspolitiikan yksi tärkeimmistä painopisteistä on tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen. Tätä työtä on jatkettava entistäkin kovemmin, jotta nyt saavutettu edistys ei uhkaisi tuhoutua ilmastonmuutoksen takia. Tätä varten tarvitsemme tasa-arvopolitiikkaa, joka huomioi paitsi ilmastonmuutoksen aiheuttamat erityisvaikutukset, mutta myös samalla tyttöjen ja naisten oikeudet globaalisti.

Yksi tärkeimmistä ilmastonmuutoksen vastaisista toimista on parantaa kehittyvissä maissa tyttöjen asemaa ja koulutusta, jotta heillä olisi mahdollisuus päättää omasta tulevaisuudestaan, omasta kehostaan ja omasta perheestään. Ilmastonmuutoksen vastainen työ on ennen kaikkea tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymys.

Meitä vastassa ovat kuitenkin vuosisatoja vanhat kulttuurit, uskonnot ja uskomukset. Sellaiset, jotka kertovat naisen paikan olevan alisteinen miehelle. Meidän onkin yhteiskunnallisesti ”murrettava kylkiluita” vapauttaaksemme tytöt irti miesten kyljestä.

-Kristiina Salonen, kansanedustaja