Laki kahdeksan tunnin työpäivästä hyväksyttiin sata vuotta sitten

Tällä viikolla tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun laki kahdeksan tunnin työpäivästä astui voimaan. Kahdeksan tunnin työpäivä oli ollut yksi työväenliikkeen ykköstavoitteista koko 1900-luvun alun ajan.

Laki hyväksyttiin, sillä päättäjät pelkäsivät Suomessa tapahtuvan samanlaisen vallankaappauksen mikä Pietarissa oli käynyt. Lain voimaanastumista juhlittiin ja sen ansiosta jäi aikaa myös levolle ja vapaa-ajalle.

Laki on pysynyt voimassa koko Suomen itsenäisyyden ajan, kuitenkin nykyajan pirstaloitunut työelämä ja työsopimukset asettavat omat haasteensa lain toteuttamiseksi. Monenlaiset nollatunti- ja silppusopimukset hankaloittavat tilannetta: Kahdeksasta tunnista on vaikea pitää kiinni, jos sopimukset ovat lyhyitä ja urakkamallisia. Tämä puolestaan asettaa työntekijän epätasa-arvoiseen asemaan; ”työtä on tehtävä, kun sitä on tarjolla, sillä epävakaista työmarkkinoista ei koskaan voi tietää”. Osa puolestaan arvostelee kahdeksan tunnin työajan huonosti sopivuutta nykyajan toimistotyöhön.

Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin sanoa, että laki kahdeksan tunnin työpäivästä kohensi työväestön oloja ja oli harppaus kohti reilumpia työehtoja Suomessa. Lisäksi 40 tunnin työviikon suositus pätee edelleen hyvin työelämässä.

Roosa Pöyhönen

Lisää aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-9928673

Kuva: Yle.fi