Leena Harjula-Jalonen: Naiset ovat paikkansa ansainneet
Minulla on syy iloita siitä, että olen syntynyt Suomessa ja voin vapaasti perustuslain puitteissa ilmaista itseäni ja osallistua, mihin mieleni haluaa. Saan omistaa ja hallita omaisuuttani. Avioliitostani olen saanut päättää itse kumppanin kanssa. Lapsilukuumme ei ole kukaan taho vaikuttanut. Voin osallistua vapaasti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Armeijan ovet ovat auki naisille vapaaehtoisuuden perusteella. Suomalainen nainen voi edetä uralla tasavallan presidentiksi ja sen myötä puolustusvoimain ylipäälliköksi. Mitä tulee ulkoiseen habitukseen, niin meillä on vapaus kulkea vaatteissa, jossa itse viihdymme. Vaateskaala on laaja tuulipuvuista Marimekkoihin saakka. Suomalainen nainen on hän, ken tuulia pitelee. Pää pystyssä hän kulkee tuulet ja tuiskut, eikä valita pienistä.
Edellä mainitut esimerkit ovat eräs osa suomalaisen naisen oikeuksista, joista voimme yhdessä iloita yli puolue- ja sukupuolirajojen. Hyvin lähteneen tasa-arvokehityksen tielle on kuitenkin viimeaikoina kasaantunut pilviä. Suomalainen yhteiskunta on murroksessa ja kaikki keskeiset yhteiskunnalliset operaatiot ovat vaiheessa ja keskeneräisinä. Laaja joukko tunnettuja ja arvostettuja professoreita on kritisoinut nykyhallituksen toimien olevan vahvasti epätasa-arvoa edistävä. Tämä asia ilmenee monella tasolla, toimella ja yhteiskunnan alalla.
Voimme havaita, mihin kansanosaan hallituksen leikkaukset kilpailukykypaketin myötä kohdistuvat. Suunta näyttää olevan se, että pienpalkka-alalla työskentelevät naiset ovat kilpailukykyloikan uhreja. Leikkaukset koskevat kipeästi myös pienperheisiin ja muihin pienellä eläkkeellä kitkuttaviin kansalaisiin. Eräs huolta aiheuttava asia, joka tulee usein esille, ovat ensi- ja turvakodit ja niiden selviytyminen tehtävistä yhteiskunnallisen laman keskellä. Lapsen huonon kohtelun ei tarvitse siirtyä seuraavalle sukupolvelle. Äitien ja isien on mahdollista oppia toimimaan toisin, jos he saavat mahdollisuuden kohdata oman lapsuutensa ja sen vaikutukset nykypäivään. Miten autetaan moniongelmaisia perheitä ja lapsia, joissa yhteiskunnan turvaverkkoa ei ole tai se pettää?
Miina Sillanpään syntymän 150 juhlavuonna soisi tasa-arvokehityksen olevan hyvällä tolalla. Uskon, että Miinanlaisia naisia tarvitaan yhä enemmän tässä ajassa ja paikassa. On selvää, että suomalaisen naisen oikeuksien kehitystyö on ollut monien toimien ja tekojen summaa. On tärkeää, että teemme tasa-arvoista yhteiskuntaa läpi rakenteiden ja sukupuolirajojen, yhdessä miehet ja naiset. Teen parhaillaan tutkimusta tasa-arvon tilasta Uudenmaan Demarinaisten parissa. Vastaamalla kyselyyn voimme tehdä analyysin, josta hyötyvät kaikki.
Leena Harjula-Jalonen
kirjoittaja on filosofian maisteri
tasa-arvo 2020 työryhmän vetäjä