Helsingin Demarinaiset: Mielenterveyden häiriöt syrjäyttävät ja tulevat kalliiksi

On puututtava juurisyihin, ei vain laastareihin

Kun tuleva eduskunta päättää työnsä 2027, on selvitetty mielenterveyshaasteiden ja -ongelmien juurisyitä ja meillä on paremmin resursseja mielenterveyspalveluihin. Psykoterapian saavutettavuus on parantunut, se on edullisempaa, jopa maksutonta nuorille ja pätevää henkilökuntaa on riittävästi. Suomessa olisi myös inhimillisempi päihdepolitiikka. Työelämän lakeja on muutettu siihen suuntaan, että työn kuormittavuus vähenee. On myös määritelty ryhmäkoko perusopetuksessa ja tehostettua erityistukea tarvitsevat saavat sitä.

Muun muassa näin visioivat kansanedustajaehdokkaat Elisa Gebhard, SDP, Johanna Nuorteva, Vihreät ja Sara Salonen, SDP Helsingin Demarinaisten vaalidebatissa mielenterveydestä ja syrjäytymisen ehkäisystä. Ehdokkaat ovat kukin arjessaan tekemisissä erityisesti nuorten kanssa ja käsittelevät myös mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä ja tilanteita. He siis tietävät, mistä puhuvat.

Kaikki kolme keskustelijaa ovat sitä mieltä, että on paljon asioita, jotka olisi helppo ratkaista, jos resursseja olisi riittävästi. Monet asiat kulminoituvat siihen, että tekijöitä on liian vähän. On myös uskallettava tehdä politiikkaa pidemmällä aikavälillä, tulokset eivät näy heti, muistuttaa Sara Salonen heti alkuun.

Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle OECD:n arvion mukaan vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi ja ovat suurin syy työelämästä syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on sekä inhimillinen tragedia että yhteiskunnallinen ongelma; se on keskeinen uhka yhteiskunnan koheesiolle, tiivistää alkuun keskustelun juontaja Mieli ry:n johtaja Timo Lehtinen.

Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. On syytä esittää kysymys, mikä yhteiskunnassamme on vialla, kun erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ja haasteet ovat lisääntyneet ja syventyneet.

Erityisopettajana toimiva Johanna Nuorteva näkee, että on tehty paljon sellaisia muutoksia, jotka luovat paineita lapsille ja nuorille koulu- ja opiskeluiässä ja -aikana.
– Nuori voi joutua jatkuvasti kokemaan epäonnistumisia. Esimerkiksi yläasteella on kaikkein huonoin hetki lisätä paineita. Myös korkeakoulujen valintauudistus on luonut paineita, lisäksi erityisluokkia on vähennetty ja lapset ja nuoret jäävät ilman tukea.

Yhteiskunnassa keskustelu pyörii laastareiden ympärillä, on mietittävä juurisyitä.

Elisa Gebhard, SDP muistuttaa siitä, että koko nuoruutemme ajan julkisesta taloudesta on säästetty ja opinnoista pitäisi suoriutua ja työelämään pitäisi päästä nopeasti. Töissä pitäisi olla aina tavoitettavissa.
– Ajassa on sellaisia piirteitä, jotka ymmärrettävästi saavat ihmiset uupumaan. Mielenterveyspalveluiden parempi saatavuus on tärkeää, mutta tärkeintä on saada tutkittua tietoa siitä, mistä mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen johtuu.

Mielenterveyshäiriöt syrjäyttävät ihmisiä. Ei ole syrjäytyneitä vaan yhteiskunnan syrjäyttämiä, joille kasautuvat monet eritasoiset ongelmat, näkee Sara Salonen.
–  Kun ihminen syrjäytyy, hyvinvointiyhteiskunta on epäonnistunut. Kokonaisvastuu nuorten asioista olisi saatava yhdelle ministerille ja lyhytjänteisestä hankekeskeisyydestä on päästävä eroon.

Mielenterveyden ongelmat ovat voimakkaan sukupuolittuneita. Masennus-, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöt ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Samalla 70 prosenttia itsemurhan tehneistä on miehiä. Tätä sukupuoliulottuvuutta ei ole välttämättä otettu riittävästi huomioon.

Tilastoaineistojen mukaan mielenterveyspalveluiden käyttö keskittyy naisille ja koulutetuille henkilöille. Mielenterveyspalveluihin on vaikeaa hakeutua ja ne ovat kalliita. He, joilla on kykyä hakeutua, saavat niitä. Myös ahtaat sukupuoliroolit vaikuttavat niin, että miehet eivät hakeudu palveluihin. Vähemmistöjen palveluihin ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota.

– Olemme yhteiskuntana epäonnistuneet. Päihteidenkäyttö ja radikalisoituminen ovat nuorten miesten haasteita. Kohta on myöhäistä tunnistaa niiden juurisyitä. Maailma myös tasa-arvoistuu ja yhdenvertaistuu. Miehet ovat kuitenkin kasvaneet tiettyyn muottiin; he eivät ole tottuneet siihen, että naiset ovat yhdenvertaisia, summaa Sara Salonen.

Kaikki keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että terapiatakuu on ehdottomasti saatava seuraavalla hallituskaudella. He sanovat, että on hienoa, että Helsingissä on avattu matalankynnyksen palvelupaikkoja, mutta terapian tarve ei kuitenkaan poistu pelkästään matalankynnyksen palveluilla. Tärkeintä ehdottomasti on ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä, mutta terapiatakuu olisi yhdenlainen hyvä laastari.

Mieliystävällinen työpaikka – millainen se olisi

Vallalla oleva ajatus, että työ määrittää ihmistä, haastaa Johanna Nuortevaa. Urakeskeisyydestä on päästävä eroon. Hän näkee, että tarvittaessa lainsäädännöllä voitaisiin tähän asiaan puuttua, mutta ehkä myös nuorempien sukupolvien ja asennemuutoksen myötä edistytään sellaisen työelämän muutoksessa, joka ymmärtää ihmisten mielen päälle.

Mieliystävällisessä työpaikassa jokainen voi olla oma itsensä; erilaisia persoonia ja jopa vuorokausirytmejä tarvitaan. Kenenkään ei pitäisi kuitenkaan olla velvollinen olemaan saatavilla 24/7. Elisa Gebhard suhtautuu avoiminmielin sosialidemokraattien asiasta tekemiin ehdotuksiin työelämän uudistamiseksi.

Tekstin koosti Päivikki Kumpulainen

Tutustu SDP Helsingin upeisiin ehdokkaisiin täällä: https://www.sdp.fi/ehdokkaat/?constituency=01&gender=0&age=0#results