Niina Malm: Lisää tasa-arvoa työelämään!
Suomi tunnetaan maailmalla tasa-arvon edelläkävijänä. Maassamme myönnettiin ensimmäisenä maailmassa naisille täydet poliittiset oikeudet ja Suomen hallitusta johtaa tälläkin hetkellä naisjohtajat, mikä on herättänyt kansainvälistä huomiota runsaasti.
Vaikka tasa-arvo onkin meidän ylpeytemme, niin kokonaisuudessaan sen toteutumisessa on vielä paljon kehittämisen varaa. Euroopan tasa-arvoinstituutin EIGEn julkaisemassa tasa-arvoindeksissä vuonna 2019 Suomi sijoittui vertailun neljänneksi maaksi, kun Ranska kipusi vertailussa Suomen ohitse. Ykkössijaa piti Ruotsi ja toista sijaa Tanska. Vaikka yhdeltä sijalta tippuminen ei tunnukaan äkkiseltään dramaattiselta muutokselta, niin antaa se silti aihetta vakavalle miettimiselle. Minkä takia Suomen tasa-arvokehitys on hidastunut?
Vakavia ongelmakohtia löytyy erityisesti työelämän tasa-arvon toteutumisessa. Työmarkkinat ja koulutusalat ovat Suomessa edelleen vahvasti sukupuolittuneita, vaikka ongelmista onkin puhuttu pitkään. Naiset työskentelevät usein aloilla, joista saa n. 10 prosenttia pienempää palkkaa kuin vastaavan koulutustason ja ikäluokan miehet ansaitsevat.
Ehkäpä isoin syy löytyy kuitenkin perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta, joka on tasa-arvon toteutumisen suurin kompastuskivi. Perhevapaiden käyttö on edelleen vahvasti naisille kasautuvaa. Raskaussyrjintä on edelleen valitettavan yleistä, vaikka se onkin kiellettyä. Myös perhevapaita käyttävät isät ovat saaneet osansa ennakkoluuloista ja kohdanneet epäreilua kohtelua. Perhe-elämän ja työn sovittamisen ongelmat eivät ole siis pelkästään naisten kokema riesa, vaan myös perheellisiä miehiä syrjitään. On selvää, että näihin epäkohtiin on puututtava.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti tammikuussa uuden työryhmän valmistelemaan EU:n työelämän tasapaino -direktiiviin liittyviä muutoksia, joita tarvitaan Suomen työlainsäädäntöön. Yksi merkittävä muutos on uusi omaishoitovapaa, joka oikeuttaa viiden päivän vapaaseen. Tällä parannetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työryhmän tarkoituksena on myös tarkastella hallitusohjelmaan kirjattujen tasa-arvotavoitteiden vaatimia muutoksia. Nämä kirjaukset sisältävät mm. työajan jouston tarkastelun ja osa-aikatyön mahdollisuuksien parantamisen pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien osalta, raskaussyrjinnän ehkäisemisen ja lainsäädännön täsmentämisen tämän osalta, sekä perhevapailta palaavien työsuhdeturvan parantamisen.
Näillä evästyksillä on hyvä jatkaa edistyksellisen Suomen tasa-arvon perintöä ja pitää paikkamme jatkossakin maailman kärkitasolla. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että tasa-arvokehitys ei pysähdy.
Niina Malm,
SDP:n kansanedustaja