Pinja Perholehto: Toivo ei saa jäädä puolitiehen
Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä useampaa suomalaista. Kyse on syvästi henkilökohtaisesta surusta, mutta myös yhteiskunnallisesta epäkohdasta, joka vaatii ymmärryksen lisäksi tekoja.
Lapsiperheellistymisen tiellä on monia esteitä, joita tulisi aktiivisemmin purkaa. Paljon on puhuttu esimerkiksi siitä, että hedelmöityshoitojen saatavuuden lisäämiseen julkisella sektorilla pitäisi laittaa paljon enemmän paukkuja. Myös työelämän rakenteissa ja yhteiskunnan asenneilmapiirissä on yhä rukattavaa.
Niille pareille ja yksilöille, jotka eivät voi syystä tai toisesta saada omaa biologista lasta, toivoa voisi tuoda ei-kaupallisen sijaissynnyttämisen salliminen.
Ennen kevään vaaleja ministeri Sanni Grahn-Laasonen ehdottikin, että aiheesta käytäisiin keskustelua jo tällä hallituskaudella.
Se oli lohdullista, mutta aika yllättävää. Lausunto oli nimittäin ristiriidassa sen täystyrmäyksen kanssa, jonka ministeri Kaisa Juuso antoi aiheelle kun kysyimme siitä kollegan Lotta Hamarin kanssa (KK 243/2024 vp).
Toivo ei ole kevyesti annettava asia. Jos sitä herätetään, se pitää myös lunastaa.
Eikä valmistelun tarvitsisi alkaa tyhjästä. Oikeusministeriö on jo tehnyt kattavan selvityksen ei-kaupallisen sijaissynnyttämisen sääntelystä Marinin hallituksen toimeksiannosta. Selvitys valmistui keväällä 2023 ja sai kiitosta aiheeseen perehtyneiltä järjestöiltä.
Nykyinen hedelmöityshoitolaki ei mahdollista sijaissynnyttämistä Suomessa. Sen vuoksi moni hakeutuu ulkomaille – ja vielä useampi joutuu luopumaan haaveestaan kokonaan.
Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen olisi inhimillinen teko. Se loisi mahdollisuuksia esimerkiksi ilman kohtua syntyneille, kohdun menettäneille, toistuvia keskenmenoja kokeneille ja itsellistä vanhemmuutta toivoville.
Hyvin säädelty ja tarkkarajainen laki toisi prosessiin turvaa ja selkeyttä. Se suojelisi kaikkia osapuolia – myös sijaissynnyttäjää – ja tekisi monelle mahdottomasta mahdollisen. Ei-kaupallinen sijaissynnytys ei korvaisi – eikä sen ole tarkoituskaan korvata – muita lapsiperheellistymistä tukevia toimia, vaan täydentää niitä.
Jos Orpon hallitus haluaisi, voisi se käynnistää lainvalmistelun nopeastikin. Esimerkiksi Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n ja Sateenkaariperheet ry:n mukaan Marinin kauden selvitys antaa kattavan pohjan lainsäädäntötyölle.
Kyse ei ole kevyestä tai yksinkertaisesta asiasta, mutta juuri siksi sen edistämistä ei voi lykätä vuodesta toiseen. Elämä ei pysähdy siihen, ettei laki pysy perässä. Eikä lainsäädännön vaikeus ole syy jättää lakia säätämättä.
Selvitys on valmis – seuraavaksi tarvitaan poliittista tahtoa aloittaa varsinainen työ.
Lisätietoja:
SDP:n kansanedustaja
Lapsettomien Simpukka-viikkoa on vietetty vuodesta 2008 alkaen ja Lapsettomien lauantaita vuodesta 1994 alkaen. Simpukka ry on perustettu vuonna 1988. Vuoden 2023 alussa Simpukka-viikon viralliseksi nimeksi muutettiin Lapsettomien Simpukka-viikko, joka kuvaa suurelle yleisölle entistä paremmin viikon teemaa. Lapsettomien Simpukka-viikko huipentuu Lapsettomien lauantaihin. Päivän tarkoituksena on muistuttaa, että vanhemmuus ei ole itsestään selvää.