Pirkanmaan Demarinaiset: Rasistisen Suomen purkutalkoot – tätä tarvitsemme

Tutkimusten ja kokemusten mukaan Suomessa on merkittävän paljon rasistisia toimintatapoja, joista on päästävä eroon. Me emme itse aina tunnista, missä rasismia ilmenee. Kohtelemmeko ja opetammeko koulussa ja päiväkodeissa lapsia ja nuoria samalla tavalla kuin muita, jos heidän ihon värinsä poikkeaa valtaväestön ihon väristä? Kun romanipukuun sonnustautunut henkilö kävelee vastaan, ajattelemmeko hänestä samoin kuin kenestä tahansa muusta suomalaisesta? Jos työpaikkaa hakee sukunimeltään joukosta erottuva henkilö, palkkaammeko hänet pätevyytensä vuoksi parhaana vai emmekö kutsu häntä edes työhaastatteluun nimensä vuoksi?

Tutkimukset paljastavat vastauksen edellä oleviin kysymyksiin. Vastaukset kertovat omista asenteistamme, joissa on selvästi parantamisen varaa. Vastauksista ilmenee esimerkiksi suomalaisen sukunimen tärkeyden korostuminen työpaikan hakemisessa. Venäläisen mennessä naimisiin suomalaisen kanssa yhteiseksi sukunimeksi kannattaa ottaa suomalainen nimi, jotta työnhaku onnistuisi ja pääsisi edes työhaastatteluun.

Pirkanmaan Demarinaiset vaativat, että Suomessa olevien rasististen rakenteiden ja asenteiden poistamiseen ryhdytään yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja kaikissa palveluissa. Haastamme talkoisiin mukaan myös elinkeinoelämän. Sillä on selvää, että työpaikoille tarvitaan yhä enemmän työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta. Yhtä selvää on, että jo nyt Suomessa asuu sukupolvia, joiden etninen tausta ei ole suomalainen, mutta he ovat suomalaisia ja Suomessa syntyneitä. Heillä tulee olla yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin suomalaisilla on.

Vanhusten suojelemiseksi koronavirukselta tarvitaan uusia toimintamalleja

Vanhusten ja ikäihmisten suojelemiseksi tehtiin järeitä päätöksiä, koska virusta ei vielä alkukeväästä tunnettu siten kuin nyt. Suomen ja Ruotsin ratkaisut olivat erilaiset ja tulokset puhuvat puolestaan. Tästä huolimatta tarvitaan parempia ratkaisuja kuin oli käytössä. Nyt meillä on kokemusta ja tietoa, johon perustuen voidaan toteuttaa uusia ja täsmennettyjä ratkaisuja sen mukaan, missä virusta ilmenee. On selvää, että ikäihmisen ja vanhuksen toimintakyky, myös henkinen toimintakyky, esimerkiksi muisti heikkenee, jos ei ole keskusteluyhteyksiä eikä mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen. Kestää kuukausia palauttaa menetetty toimintakyky liikkumattomuutta edeltävälle tasolle eikä se kaikilla välttämättä edes onnistu.

Ikäihmisen ja vanhuksen suojeleminen virustartunnalta tulee toteuttaa siten, että toimintakyvyn ylläpitäminen on mahdollista eikä hoidon ja hoivan tarve ei kasva karanteenissa oloaikana. Saattohoidossa olevia ei saa eristää läheisistään, vaan tapaamiset tulee toteuttaa kaikissa olosuhteissa. Hoito- ja hoivakodeissa on tarpeen laatia sosiaalisten kohtaamisten suunnitelma turvallisia tapaamisia varten.

Lisätietoja:

Tuula Petäkoski-Hult

puheenjohtaja

p. 040 5270997