”Suomen on johdettava tasa-arvokeskustelua tulevalla EU puheenjohtajakaudella”

Demarinaisten, Nytkiksen ja Naisjärjestöjen keskusliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa vaihdettiin ajatuksia Suomen tulevasta EU puheenjohtajakaudesta ja sen tasa-arvotavoitteista. Tilaisuudessa oli edustajia poliittiselta- sekä asiantuntija- ja järjestösektoreilta. Poliittista sektoria edustivat Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd.), Anna Jungner-Nordgren (Nytkis) ja Juhana Vartiainen (kok/hallitus). Järjestö- ja asiantuntijasektoreita edustivat puolestaan Eeva Raevaara (STM), Terhi Heinilä (NJKL) ja Auni-Marja Vilavaara (Eurooppanaiset).

Keskustelussa keskiöön nousi globaali demokratian kriisi, mikä on vaikuttanut tasa-arvon tilaan niin kansallisella kuin koko Unionin tasollakin. Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen totesi puheenvuorossaan, että tasa-arvon eteneminen yhteiskunnassa ei ole itsestäänselvyys, vaan se taantuu kuten on tapahtunut Puolassa ja Unkarissa, jos sille annetaan siihen mahdollisuus. Tämän vuoksi keskustelua tasa-arvosta on pidettävä yllä yhteistyössä yli puolue- ja järjestörajojen. Tuleva puheenjohtajakausi antaa ainutlaatuisen tilaisuuden nostaa esille keskustelua tasa-arvon tilasta ja ongelmista koko Euroopan mittakaavassa. Yhteisiä ongelmia ovat esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta ja palkkatasa-arvo.

SDP:n Eurovaaliehdokas Kaisa Penny kommentoi, että pitää erityisen huolestuttavana tilannetta, jossa Puolassa rajataan voimakkaasti naisten oikeuksia ja oikeutta aborttiin. ”Olisi tärkeää, että myös unionin tasolta puututtaisiin määrätietoisesti naisten oikeuksien heikennyksiin jäsenmaissa.” Toinen merkittävä asia tasa-arvon kannalta on Pennyn mukaan perhevapaat ja perheiden palvelut: ”Näissä molemmissa parlamentti on ollut neuvostoa edistyksellisemmällä kannalla ja siksi haluaisin päästä meppinä edistämään tasa-arvoisempien vanhempainvapaasäädösten tai päivähoitomahdollisuuksien luontia kaikille eurooppalaisille, ”Penny summaa.

Keskusteluissa esiin nousi myös Suomen kansainvälinen maine ”tasa-arvon mallimaana”.  Tämä panelistien kyseenalaistama maine velvoittaa Suomea tuomaan agendalle tasa-arvokysymyksiä, sillä näkökulmaa tarvitaan niin EU:n ulko-, kuin sisäpolitiikassakin. Suomen on otettava vastuuta ja tuotava esiin tasa-arvonäkökulma läpileikkaavasti EU päätöksenteossa. Oman painoarvonsa tasa-arvokeskustelun esille nostamiselle antaa EU:n ensi syksyn Pekingin julistuksen 25-vuotis kokonaisarviointi ja Helsingissä järjestettävä kansainvälinen tasa-arvokonferenssi. Suomen on näytettävä toiminnallaan muille esimerkkiä, tätä tukisi esimerkiksi naisen valinta Suomen seuraavaksi komissaariksi -ensimmäistä kertaa.

Panelistit täsmensivät, että tasa-arvo on määriteltävä feminismin käsitteen tavoin laajasti ja intersektionaalisesti koskemaan kaikkia yhteiskunnan rakenteita ja tämä on tuotava esiin myös EU tason keskusteluissa. Usein kansalaisten näkökulmasta EU:n päätöksenteko tuntuu etäiseltä ja vieraalta, tämä epäkohta on korjattava. EU ei ole vain byrokraattien toimielin vaan se kuuluu kaikille! On erityisen tärkeää, että vuoropuhelua päättäjien ja kansalaisjärjestöjen välillä kehitetään, jotta kaikki kokisivat olevansa tasa-arvoisesti osa Euroopan Unionia.

Roosa Pöyhönen

Demarinaiset