Taru Salovaara: Oireiden vähättely viivästyttää diagnooseja
Munasarjasyöpä lukeutuu tappavimpiin syöpiin Suomessa. Alle puolet munasarjasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Varhainen diagnoosi parantaa ennustetta merkittävästi ja siksi oireiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Munasarjasyöpään ja munasarjasyövän tavoin käyttäytyviin munanjohdin- ja vatsakalvosyöpiin sairastuu Suomessa vuosittain noin 550 naista. Olen toiminut Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:ssä viiden vuoden ajan, enkä muista kovinkaan montaa potilastarinaa, jossa oireita ei olisi alkuun vähätelty. Tämä on surullista ja inhimillisesti kestämätöntä, sillä jos oireita ei oteta vakavasti, diagnoosi viivästyy entisestään, mikä taas voi johtaa ennusteen heikkenemiseen sekä raskaampiin hoitoihin.
Vaikka munasarjan yleisyys kasvaa huomattavasti 50 ikävuoden jälkeen, on syytä muistaa, että jopa alle parikymppisillä nuorilla havaitaan munasarjasyöpää. Täten nuorenkaan potilaan oireita ei saisi koskaan ohittaa.
Munasarjasyöpä on pitkään oireeton ja liian usein se havaitaan vasta laajalle levinneenä. Yleisimpiä oireita ovat lantion ja vatsan alueen kipu, nopea täyteläisyyden tunne ruokailun jälkeen, ruokahaluttomuus, tihentynyt virtsaamisen tarve kasvaimen painaessa virtsajohtimia sekä pitkittynyt vatsan alueen turvotus.
Munasarjasyövän riskiä lisäävät muun muassa perheessä ollut syöpä, hormonikorvaushoito, synnyttämättömyys ja endometrioosi. Myös tietyt geneettiset mutaatiot, kuten perinnöllinen BRCA-mutaatio, altistavat munasarjasyövälle sekä rintasyövälle.
Gynekologipalveluja kaikkien saataville
Toisin kuin joskus virheellisesti luullaan, papa-kokeella tai hpv-testillä ei voida seuloa munasarjasyöpää, vaan ainoastaan kohdunkaulan syöpää. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää tunnistaa munasarjasyövän oireet ja hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman varhain.
Yksi keskeinen haaste munasarjasyövän ja monien muidenkin gynekologisten syöpien osalta on se, että perusterveydenhuollossa ei useinkaan ole diagnosointiin tarvittavaa välineistöä. Valtaosa syöpäkasvaimista voitaisiin havaita ultraäänilaitteella, mutta julkisella sektorilla niitä on käytössä lähinnä erikoissairaanhoidossa, johon vaaditaan lähete. Gynekologipalvelut ovat keskittyneet vahvasti yksityiselle sektorille, mikä eriarvoistaa hoitoonpääsyä merkittävästi.
Toivonkin, että haastavasta talouden tilasta huolimatta hyvinvointialueilla päästäisiin uudistamaan palvelukokonaisuuksia niin, että myös perusterveydenhuollossa olisi enemmän gynekologista osaamista sekä tarvittavia tutkimuslaitteita ja -välineitä käytössä. Tämä parantaisi yhdenvertaisuutta ja nopeuttaisi diagnoosin saamista. Se olisi ennen kaikkea potilaan edun mukaista, mutta myös resurssien käytön näkökulmasta järkevää.
Maailman munasarjasyöpäpäivää vietetään vuosittain 8. toukokuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta munasarjasyövästä ja sen oireista.
Taru Salovaara
SDP:n aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu, sairaanhoitaja ja Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat ry:n puheenjohtaja