Tawar Salari: Naistenpäivä kirjoitus
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään vuosittain muistuttamaan meitä naisten oikeuksien edistymisestä ja niistä haasteista, joita edelleen kohtaamme. Tämä päivä on tärkeä hetki pysähtyä arvioimaan saavutuksiamme ja tunnistamaan ne alueet, joilla tarvitaan vielä merkittäviä parannuksia.
Huolestuttava käänne tasa-arvokehityksessä
Viime vuosina tasa-arvokehitys on kohdannut takaiskuja niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Yhdysvalloissa naisten oikeutta omaan kehoonsa on rajoitettu entisestään, ja esimerkiksi aborttioikeutta on kavennettu useissa osavaltioissa. Iranissa naiset joutuvat taistelemaan perusoikeuksiensa puolesta tiukentuneiden pukeutumissääntöjen ja muiden rajoitusten alla. Afganistanissa naisten oikeudet ovat lähes olemattomat, ja tyttöjen koulutusmahdollisuudet ovat heikentyneet dramaattisesti.
Myös Suomessa on nähtävissä huolestuttavia merkkejä. Tasa-arvojärjestöjen valtionavustuksia on leikattu merkittävästi, mikä heikentää niiden kykyä tarjota tärkeitä palveluja ja tukea naisille. Samaan aikaan konservatiiviset arvot ovat saaneet enemmän jalansijaa, mikä näkyy esimerkiksi ehkäisypalveluiden rahoituksen vähentämisenä. Nämä palvelut ovat kuitenkin keskeisiä naisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa sekä tasa-arvon edistämisessä.
Naisten asema Suomessa: tilastojen valossa Suomea pidetään usein tasa-arvon mallimaana, mutta tilastot paljastavat huolestuttavia epäkohtia. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen vakava ongelma. Joka kolmas nainen on kokenut parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa, sen uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa.
Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tuoreiden tilastojen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on laajalle levinnyttä koko EU:ssa. Tutkimuksen mukaan joka kolmas nainen EU:ssa on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Erityisen hälyttäviä ovat suomalaisten miesten asenteet: 21 % suomalaisista miehistä uskoo, että nainen on ainakin osittain syyllinen, mikäli hän joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi päihteiden vaikutuksen alaisena. Lisäksi 36 % miehistä ajattelee, että naiset usein keksivät tai liioittelevat hyväksikäyttö- ja raiskaussyytöksiä. EIGE:n tutkimuksen mukaan 50 % suomalaisista miehistä ajattelee, että nainen on osittain itse vastuussa, mikäli hänen lähettämää intiimiä kuvaa jaetaan somessa ilman hänen suostumustaan. Tämä kertoo siitä, miten syvällä uhrin syyllistäminen on juurtunut suomalaiseen yhteiskuntaan.
Työelämässä naiset kohtaavat edelleen merkittäviä haasteita. Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero on noin 15 %, ja naiset työskentelevät miehiä useammin epätyypillisissä työsuhteissa. Lisäksi naiset joutuvat kohtaamaan vihapuhetta ja misogyniaa sosiaalisessa mediassa. Samanaikaisesti 27 % suomalaisista miehistä on sitä mieltä, että somessa mielipiteitä jakavien naisten tulee odottaa seksististä, vähättelevää tai loukkaavaa kommentointia. Tällaiset asenteet ovat todella hälyttäviä. Miesten hälyttävät asenteet kertovat kuitenkin omaa tarinaansa ja voivat myös selittää osaltaan naisten väkivaltakokemusten yleisyyttä Pohjoismaissa.
Naisten asemaan vaikuttaa myös sukupuolittunut köyhyys, joka kohdistuu erityisesti yksinhuoltajiin, ikääntyneisiin naisiin ja pienituloisiin perheisiin. Naisten heikompi asema työmarkkinoilla, pätkätyöt ja matalammat palkat johtavat usein taloudelliseen riippuvuuteen ja eriarvoisuuteen.
Suomalaisten alkuperäisväestön rinnalla elää myös toinen merkittävä ihmisryhmä: maahanmuuttajat, jotka eivät missään muodossa ole homogeeninen ryhmä. Maahanmuuttajayhteisöissä näkyy monia samoja negatiivisia ilmiöitä kuin muussakin suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten antigender-liike, oikeistolaistuminen ja patriarkaalisten arvojen nousu. Nämä ilmiöt ilmenevät henkisenä väkivaltana, kunniaväkivaltana, sukuelinten silpomisena sekä muunlaisena kontrollina. Kun puhumme naisista, meidän on puhuttava kaikista naisista ja heidän vaikeuksistaan.
Tasa-arvon saavuttamiseksi miesten on myös osallistuttava aktiivisesti muutokseen. Miesten rooli tasa-arvon edistämisessä on keskeinen, sillä heidän asenteensa ja toimintansa vaikuttavat suoraan yhteiskunnan kehitykseen. Sukupuolten tasa-arvo hyödyttää kaikkia, ja sen edistäminen on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä.
Tarve konkreettisille toimille
Tilastot ja tutkimukset osoittavat selvästi, että naisten aseman parantamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. Tasa-arvojärjestöjen rahoituksen turvaaminen, ehkäisypalveluiden saatavuuden parantaminen ja naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy ovat keskeisiä askeleita kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Kansainvälinen naistenpäivä muistuttaa meitä siitä, että tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii jatkuvaa työtä, sitoutumista ja rohkeutta puuttua epäkohtiin. Yhdessä voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa jokainen nainen voi elää ilman pelkoa, syrjintää ja väkivaltaa.
Lisätietoja:
Tawar Salari
Demarinaisten 1. varapuheenjohtaja