Tettiläisten terveisiä eduskunnasta: Tasa-arvo alkaa koulun käytäviltä

Nykypäivänä sanat homo, huora, vammainen, ja läski, ovat nuorille arkipäivää. Nuoret kuulevat niistä jatkuvasti. Varsinkin koulun käytävillä ja sosiaalisessa mediassa. Nuorten keskuudessa on yleistynyt puhe, joka on täynnä syrjintää, halveksuntaa ja seksismiä. Usein asia esitetään “läppänä”, mutta todellisuudessa se satuttaa monia nuoria. Herää kysymys: Miksi nykyään on niin yleistä puhua toisesta rumasti?

Yhä useammin nuorten keskusteluissa tytöistä puhutaan alentavasti. Arvostelu keskittyy lähinnä ulkonäköön. Useat pojat haluavat tuoda takaisin vanhat perinteet, “Nainen kuuluu keittiöön nyrkin ja hellan väliin”. Tytöstä saatetaan käyttää sanaa “huora”, vaikka jos hän keskustelee kahden pojan kanssa samaan aikaan, kun taas poikaa tässä tilanteessa pidettäisiin alfana. Onko tämä reilua?  

Sosiaalinen media ja vertailu muihin luovat vääristyneen kuvan siitä minkälainen kuuluisi olla. Tytöiltä vaaditaan kauneutta, mutta samalla heitä voidaan pilkata siitä, jos he korostavat itseään. Myös tytöt voivat syyllistyä toistensa haukkumiseen ja juoruiluun. Toisinaan myös pojat voivat kokea ulkonäköpaineita. Heiltä odotetaan maskuliinista kuvaa, kuten lihakset, ääni ja tyyli. Nuoret kommentoivat toistensa ulkonäköä tajuamatta, että se saattaa vaikuttaa toisen itsetuntoon. Miksi ulkonäkö yhä määrittää kuinka arvokkaana meidät nähdään?

Rasistinen ja homofobinen puhe on muuttunut arkipäiväiseksi. On absurdia miten tummempi iho tai ketä rakastaa, voi riittää syyksi tulla haukutuksi. Ihmisiä syrjitään asioista, joihin he itse eivät voi vaikuttaa. N-sana on yleinen nuorten sanavarastossa. Homottelua ja rasismia perustellaan huumorilla, vaikka ne ovat loukkaavat syvästi. Miksi toisten haukkumisesta on tullut joillekin tapa saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon?

Kouluissa nämä puheet pitäisi ottaa vakavammin. Tunteista puhumista pitäisi harjoitella jo alakoulusta lähtien. Nuoret tarvitsevat tilaa puhua siitä mikä on ok ja mikä satuttaa. Aikuisten ei pitäisi pitäisi jättää huutelua huomioimatta, vaikka se olisi “vain vitsi”. Haluammeko olla sukupolvi, joka jatkaa tätä vihaa, vai se, joka uskaltaa muuttaa sen?

Mila ja Milla

8 luokkalaiset tettiläiset SDP:n eduskuntaryhmästä