Tiedostava kielenkäyttö: Seksismin kitkemisessä kyse ei ole lillukan varsista

Mitä enemmän kieltä käytetään tasa-arvoisesti, sitä enemmän tapahtuu muutoksia asenteissakin: sukupuolitietoisella kielenkäytöllä voidaan purkaa Suomessa erittäin sukupuolittuneita työmarkkinoita. Tämän vuoksi kieleen on kiinnitettävä huomiota.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE julkaisi tänään Mila Engelbergin kirjan Miehiä ja naisihmisiä- Suomen kielen seksismi ja sen purkaminen. Julkaisutilaisuudessa käytiin läpi Suomen kielen seksistisiä piilomerkityksiä ja sitä, miten ne mahdollisesti heijastuvat yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään.

”Kieli on merkittävä todellisuuden rakentaja. Kielen avulla luodaan, ylläpidetään ja uudistetaan ympäröivän yhteiskunnan rakenteita ja hierarkioita. Kielitieteilijät ovat sanoneet, että kieli antaa ajattelullemme rakenteen ja voi rajoittaa sitä. Tämän vuoksi jokapäiväisessä elämässämme käytettävää kieltä on hyvä tutkia, arvioida sekä uudistaa, jottei kielen avulla ylläpidettäisi tarkoituksenmukaisesti eriarvoistavia, syrjiviä tai seksistisiä valtarakenteita.” Kansanedustaja Tarja Filatov totesi avauspuheenvuorossaan.

Kielen käyttö kertoo paljon yhteiskunnastamme ja siitä mihin sosialisoidumme. Esimerkiksi, kun tutkitaan lasten kielenkäyttöä ja sitä, miten se muuttuu lapsen kasvun myötä: Pikkulapset yleensä mieltävät sanan ihminen tarkoittavan hänen omaa sukupuoltaan, mutta murrosikään tullessa tyttöjen käsitys sanan merkityksestä on muuttunut ja he mieltävät poikien lailla sanan merkityksen vastaavan miestä. Tässä on miettimistä itse kullekin, mistä johtuu tyttöjen mielipiteen muuttaminen? Filatov jatkoi.

Sanojen petolliset piilovaikutukset

Mila Engelberg kertoi puheenvuorossaan, että Suomen kieltä on totuttu pitämään tasa-arvoisena, koska se ei sisällä maskuliini- tai feminiinipronomineja. Silti kieleen on upotettuina monia seksistisiä konnotaatioita ja piilomaskuliinisuuksia, joita ei välttämättä heti arkikielessä huomaa, mutta puolihuolimatta ne heijastuvat yhteiskuntamme valtarakenteisiin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii sanaliite -mies, jota käytetään monien hyvin korkea-arvoistenkin virkojen nimityksissä, kuten valtion päämies tai eduskunnan puhemies. Lisäksi näennäisesti neutraaleiksi tarkoitetut sanat kuten ihminen, poliitikko tai urheilija mielletään tarkoittavan ensi sijassa miestä. Mikäli kyseessä on nainen, käytetään sanan edessä termiä naisihminen tai naisurheilija. Sanoihin liitetyt epätasa-arvoistavat konnotaatiot on hyvä tuoda esiin tutkimusten avulla, jotta kielenkäyttöön osattaisiin puuttua ja eriarvoistavia rakenteita poistaa.

Tarkoituksena ei ole tehdä kielenkäytöstä väkisin sukupuolineutraalia, sillä ympäristö missä elämme ei ole sukupuolineutraali, Engelberg täsmensi. Joissain tapauksissa on merkittävää tuoda esiin sukupuolen merkitys, esimerkiksi kun puhutaan sukupuolittuneesta väkivallasta tai jos tarkoitetaan ensimmäistä naispuolisesta presidenttiä.

Medialla on suuri vastuu

Aamulehden toimittaja Matti Mörttinen selvitti kuulijoille toimituksen päätöstä alkaa käyttää sukupuolitietoisia termejä. Tarkoitus ei ollut tehdä sukupuolisokeaa journalismia vaan tunnistaa niitä kielessä esiintyviä eriarvoittavia piilomerkityksiä ja muuttaa niitä tasa-arvoiseen suuntaan: Eduskunnan puhemiehestä tuli puheenjohtaja ja kirkkoherrasta kirkon johtaja. Puheenvuorossaan Mörttinen totesi, että yhteiskunnan tavoin myös kieli muuttuu ja kehittyy, esimerkiksi toimittajista harvoin enää käytetään vanhahtavaa piilomaskuliinia merkitystä lehtimies. Tämä on yksi todiste siitä, että kieltä pystytään todella muuttamaan tasa-arvoiseen suuntaan.

Tilaisuuden päätti THL:n tasa-arvotiedon keskuksen kehittämispäällikkö Reetta Siukola, joka kertoi vasta alkaneesta ”Sukupuolella väliä?”- hankkeesta. EU-rahoitteisella hankkeella on tarkoitus levittää tietoa tasa-arvoisen kielen ja -edustuksen hyödyistä sekä tuoda esiin sukupuolen moninaisuutta ja intersektionaalisuutta. Hankkeen puitteissa järjestetään muun muassa koulutuksia median parissa työskenteleville.

SUKUPUOLITIETOINEN VIESTINTÄ

• Edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa
• Torjuu syrjintää ja lisää moninaisuuden huomioon ottamista
• purkaa eri sukupuoliin liitettyjä haitallisia normeja ja oletuksia
• Tunnistaa sukupuolen merkityksen ja nostaa sentietoisesti tarkastelun kohteeksi sekä viestinnän sisällöissä että sen käytännöissä

Lähde: THL

Teksti ja kuvat: Roosa Pöyhönen ja Merja-Hannele Vuohelainen/Demarinaiset