Tuija Ketola: Naiserityiseen sairauksiin ja terveydenhuollon sukupuolivinoumaan on kiinnitettävä huomiota 

Lääketieteellinen tutkimus on pitkään perustunut erilaisiin oletuksiin, liittyen nimenomaan naisten terveyteen tai heidän saamaansa hoitoon. 

Valitettavan usein naisten oireita vähätellään tai niihin ei suhtauduta samalla tavoin kuin miesten terveydellisiin ongelmiin. Itse olen usein naisena miettinyt, että miksi on näin?  Vähättelemmekö me naiset itse vaivojamme vai emmekö osaa niitä tuoda julki oikealla tavalla tai oikeilla sanoilla? Onko meidät kasvatettu, että erilaiset asiat kuten terveyteen liittyvät asiat kuuluvat elämäämme?  Monesti sanotaan, että kun kuukautiset alkavat, niin kyllä ne kivut kuuluu kestää, ja kyllä ne loppuvat sitten kun saat ensimmäisen lapsesi. Entä elleivät lopu? 

Naisiin suhtautuminen terveydenhuollossa eroaa miehistä monista syistä, jotka juontavat juurensa sekä biologisista että sosiaalisista tekijöistä. Historiallisesti ja kulttuuritekijöistä johtuen, terveydenhuolto on perinteisesti ollut miesvaltainen ala, ja lääketieteellinen tutkimus on usein keskittynyt miehiin. Tämä kaikki on johtanut siihen, että naisten terveyteen liittyviä erityispiirteitä on alidiagnosoitu ja hoidettu vähemmän.  

Myös kulttuuriset stereotypiat ja ennakkoluulot voivat vaikuttaa siihen, miten naisten oireita tulkitaan.  

Naisen keho toimii eri tavalla kuin miesten ja heillä on ainutlaatuisia hormonillisia muutoksia, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä. Raskaus, synnytys, vaihdevuodet ja gynekologiset sairaudet ovat ominaisia terveystarpeita, jotka vaativat erityisosaamista.  Esimerkiksi sydänsairauksien oireet ovat naisilla usein erilaisia kuin miehillä.  Tästä syystä naisten sydänsairauksia ei aina tunnisteta.  Tutkimuksen mukaan naiset saavat keskimäärin noin 2.5 vuoden kuluttua diagnoosin sydänsairaudestaan.  Naisten pitää päästä hoitoon samassa ajassa kuin miehet ja naisten oireet pitää osata tunnistaa. Sydänsairauden oireita ei saa vähätellä perustelemalla niitä esimerkiksi vaihdevuosien, stressin tai väsymyksen vaivoina. Naisten kipua saatetaan vähätellä kutsumalla naista ”hysteeriseksi”.  Kuten voimme todeta, hormonaaliset asiat sekä niiden vaihtelut vaikuttavat naisen terveyteen monin tavoin ja aiheuttavat erityisiä terveyshaasteita. 

Naiset hyödyntävät terveyspalveluita useammin, mikä voi johtaa siihen, että heidän oireitaan pidetään ”normaalina” ja vähätellään.  Vai voiko olla, että naiset hakevat apua, mutta toistuvasti eivät sitä saa oireisiinsa ja näin hakeutuvat uudelleen terveydenhuollon pariin?  

Terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus sukupuolieroista sairauksien oireissa ja hoidossa on puutteellista.  Naiset itsekään eivät välttämättä ole tietoisia omista terveysriskeistään tai siitä, miten heidän oireensa voivat poiketa miesten oireista.  

Nämä tekijät voivat johtaa siihen, että naisten sairauksia diagnosoidaan ja hoidetaan huonommin kuin miesten sairauksia.  On tärkeää, että terveydenhuollossa otetaan huomioon sukupuolten väliset erot ja pyritään siihen, että kaikille on saatavilla tasa-arvoista hoitoa.  

Naisten ja miesten epätasa-arvoisen kohtelun korjaamiseksi terveydenhuollossa tarvitaan monipuolisia toimia. Terveydenhuollon ammattilaisille on tarjottava kattavaa koulutusta sukupuolieroista sairauksien oireista ja hoidossa. Lisäksi on lisättävä tietoisuutta siitä, miten sukupuolistereotypiat voivat vaikuttaa hoitopäätökseen.  Naisten terveyteen liittyvää tutkimusta ja tiedonkeruuta on lisättävä, jotta saada parempi ymmärrys sukupuolieroista sairauksissa. Naisten oireita on kuunneltava ja otettava vakavasti.  

Erilaisten toimien avulla voidaan edistää tasa-arvoista terveydenhuoltoa ja varmistaa, että naiset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Perusterveydenhuollon resursseja on parannettava, jotta naisten on helpompi päästä hoitoon.  Terveydenhuollossa on kehitettävä palveluita, jotka vastaavat naisten erityistarpeisiin, kuten esimerkiksi äitiysneuvolat ja vaihdevuosiklinikat sekä niin sanotut matalan kynnyksen palvelut nuorille naisille. Lisäksi gynekologiset palvelut olisi saatava nimenomaan perusterveydenhuollosta, jolloin tämä palvelu mahdollistetaan kaikille tuloluokkaan katsomatta.  Työympäristöjä on parannettava luomalla työpaikkoja, joissa sukupuolten tasa-arvo toteutuu. Naisiin kohdistuvaa sukupuolista häirintää ja syrjintää on torjuttava.  Potilasjärjestöjen toimintaa, jotka edistävät naisten terveyttä, on tuettava.   

On tärkeää ymmärtää, että tasa-arvoisen terveydenhuollon saavuttaminen on jatkuva prosessi, mikä vaatii työtä ja sitoutumista. Naisten terveydestä huolehtiminen on tärkeää, sillä jokainen meistä sukupuolesta riippumatta ansaitsee ja tarvitsee tasa-arvoisen kohtelun oikea aikaisesti sairauden iskiessä tai hoitopaikkaa tarvittaessa.  Tasa-arvoinen ja kunnioittava kohtelu terveydenhuollossa kuuluu kaikille.

Tuija Ketola  

Satakunnan Demarinaisten puheenjohtaja 

Kuntavaaliehdokas Harjavallassa ja aluevaaliehdokas Satakunnassa