Tuula Väätäinen: Mitä koronan jälkeen?

Viimeisen viikon aikana olemme kuulleet oppositiojohtajien ja etujärjestöjen kuten Kuntaliiton yhä voimakkaammin vaativan hallitus ohjelman hylkäämistä ja maan hallituksen tavoitteiden muuttamista.

Esille on nostettu Suomen tulevaisuudelle tärkeiden uudistusten, kuten sitovan hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen hylkäämistä.

Nyt pitää olla tarkka ja huomioida miltä suunnalta ja mistä poliittisesta viitekehyksestä näitä vaatimuksia tuodaan esille. On hämmentävää, että tässä tilanteessa vaaditaan tulevaisuusinvestointien hylkäämistä. Ne haasteet, joihin hallitus ohjelmassa on sitouduttu vastaamaan eivät ole mihinkään kadonneet pandemiasta huolimatta. Jokainen nuori Suomessa tarvitsee vähintään toisen asteen koulutuksen työllistyäkseen. Nuorten on nykyään entistä vaikeampaa valita mihin ammattiin suuntautua. Juuri nyt pitää antaa nuorille aikaa käydä koulua sekä varmistaa, että jokaiselle nuorelle tarjotaan heidän tarvitsemansa valmiudet ja työkalut.

Kohtaamme pandemian tilanteessa, jossa monissa vanhustenhoidon hoitoyksiköissä kautta maan on aivan liian vähän hoitajia. Vanhukset kuuluvat elämää uhkaavan taudin suurimpaan riskiryhmään. Silti tässä tilanteessa jotkut haaveilevat siitä, että jatkossakin vanhustenhoidossa toimittaisiin vajaalla henkilöstöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työskennellään tällä hetkellä todellisessa paineessa ja pelastetaan ihmishenkiä. Tämän savotan jälkeen Suomessa on valtava joukko kaikkensa antaneita sairaanhoidon työntekijöitä. Työntekijöitä, joiden arkea ei ole mitään syytä entisestään vaikeuttaa. Nyt jos koskaan julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto nousee arvoonsa.

Tästä keskustelusta ei enää puutu kuin se, että esitetään valinnanvapauden laajentamista ja julkisen terveydenhuollon kaventamista. Nyt on jokaisen syytä ymmärtää, että julkinen terveydenhuolto on se, joka pitää kansakuntaa pystyssä ja hoitaa ihmisiä, kysymättä pystytkö hoitosi itse maksamaan.

Tuula Väätäinen,

Kansanedustaja sd., Kuopio