Tytti Luoma: Kulttuuri on hyvinvointia 

Kunnilla on keskeinen rooli kulttuurin edistämisessä ja sen saavutettavuuden varmistamisessa. Kulttuuri kuuluu kuntien lakisääteisiin tehtäviin, ja niiden vastuulla on tarjota asukkailleen mahdollisuuksia osallistua sekä nauttia taiteesta ja kulttuurista. Kunnat tukevat kulttuuria monin tavoin, esimerkiksi rahoittamalla kirjastopalveluita, museoita, teattereita ja muita kulttuurilaitoksia sekä tarjoamalla tiloja ja resursseja taide- ja kulttuuritoimintaan. Kulttuurin saavutettavuus ja osallistumismahdollisuudet ovat osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnissa. 

Hyvinvointialueilla on puolestaan keskeinen rooli sote-palveluiden järjestäjinä, ja niiden tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkiksi kulttuuriresepti-toimintamalli, jossa asiakkaita voidaan ohjata taide- ja kulttuuritoiminnan pariin, on yksi keino yhdistää kulttuuri ja hyvinvointialueiden palvelut. Taiteen ja kulttuurin tuominen osaksi sote-palveluita voi parantaa asiakkaiden mielialaa, lisätä sosiaalista osallisuutta ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia esimerkiksi vanhustenhoidossa, mielenterveyspalveluissa ja kuntoutuksessa. 

Tutkimus osoittaa, että taiteisiin ja kulttuuriin osallistuminen parantaa koettua hyvinvointia. Lääkärilehdessä (22.11.2024) julkaistussa vertaisarvioidussa artikkelissa ”Taide ja kulttuuri edistävät terveyttä ja hyvinvointia” viitataan Maailman terveysjärjestö WHO:n raporttiin, jonka mukaan taide ja kulttuuri lisäävät positiivisia tunteita, elämäntyytyväisyyttä sekä autonomian ja merkityksellisyyden tunnetta. Raportin mukaan taide ja kulttuuri vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia verkostoja, jotka puolestaan vaikuttavat myönteisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. 

Kulttuuriharrastamisen on todettu olevan yhteydessä parempaan mielenterveyteen riippumatta sosioekonomisesta taustasta. Esimerkiksi musiikin kuuntelu voi tarjota maahanmuuttajanuorille turvallisen tilan tunteiden käsittelyyn ja suomen kielen oppimiseen, ja luova toiminta hoivakodeissa on parantanut asukkaiden mielialaa ja lisännyt yhteisöllisyyttä. Tutkimusten mukaan yli 100 tuntia vuodessa taidetoimintaan osallistuvilla ihmisillä on merkittävästi parempi psyykkinen hyvinvointi. 

Lisäksi kulttuuri ja taide vaikuttavat myönteisesti fyysiseen terveyteen ja elämäntapoihin. Taide- ja kulttuuritoimintaan osallistuvat ihmiset syövät keskimäärin terveellisemmin, pysyvät fyysisesti aktiivisempina ja kokevat vähemmän stressiä. Pandemian aikana musiikki auttoi lievittämään yksinäisyyttä ja vahvistamaan kriisinkestävyyttä. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää huomioida kulttuurin merkitys hyvinvoinnille ja varmistaa, että kulttuuripalvelut ovat saavutettavissa kaikille asukkaille. Kulttuurihyvinvointitoiminnan eri muodot on tehtävä sosiaalisesti osallistaviksi ja kulttuurista monimuotoisuutta tukeviksi. Panostamalla kulttuuriin kunnat ja hyvinvointialueet voivat yhdessä edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elämänlaatua laaja-alaisesti. 

Tytti Luoma 

Savo-Karjalan Demarinaisten puheenjohtaja 

Kuopion Perusturva- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja 

Kuopion Invalidit ry:n puheenjohtaja 

Demarinaisten hallituksen jäsen