Tytti Tuppurainen: Puheenjohtajan katsaus kuluneeseen liittokokouskauteen ja tulevaan kauteen
Rakkaat siskot, hyvät toverit, arvoisat demarinaiset,
Kulunut liittokokouskausi 2018-2021 on ollut jopa historiallisen vaiherikas. Kun aloitimme työmme, SDP oli oppositiopuolue ja maata johti Sipilän, Soinin ja Orpon ns. Fist Bump-hallitus. Termi fist bump tuli kaikelle kansalle tutuksi vuonna 2016, kun silloinen hallitus juhlisti kuuluisalla nyrkkitervehdyksellään etenkin pienipalkkaisiin naisiin osuvaa, nk. kilpailukykysopimustaan. Tuo tervehdys syöpyi monen verkkokalvoille ja jätti syvät haavat sopimisen kulttuuriin. Luottamuspääomaa syötiin ja etenkin naiset joutuvat kovan oikeistolaisen politiikan maksajan paikalle.
Tuossa ajassa oli erityisellä tavalla paikallaan, että naisliitto nosti työssään esiin sukupuolen merkitystä päätöksenteossa. Kun päätöksenteossa tunnistetaan sukupuolivaikutukset, voidaan tehdä päätöksiä, joilla rakennetaan tasa-arvoa ja parannetaan naisten sekä samalla kaikkien sukupuolten, myös miesten, arkea ja elämää.
Vuosi 2019 oli vaalien vuosi. Kevään 2019 aikana käytiin kahdet vaalit: huhtikuussa (14.4.) eduskuntavaalit, sekä toukokuussa Eurovaalit (26.5.) Naisliiton tavoitteena oli naisten poliittisen vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen, naisehdokkaiden tukeminen sekä tasa-arvopolitiikan tunnettavuuden vahvistaminen.
Tunnelma eduskuntavaalien alla oli innostunut. Uskon, että meillä kaikilla oli sellainen olo, että nyt olemme jonkin uuden äärellä. Me lähdimme vaaleihin pohjustaen tekemisemme pitkällä ja osallistavalla pohjatyöllä. Uskon, että se oli yksi menestyksen salaisuuksista. Toinen merkittävä valinta oli, että SDP ei tyytynyt katsomaan vain neljän vuoden päähän, vaan katse suunnattiin aina 2030-luvulle saakka. Tunnistettiin, että tässä murrosten ajassa on osattava piirtää kehityksen pitkä kaari. Toisaalta tunnistettiin sehuoli, mikä ihmisillä on omasta pärjäämisestään muutosten tuulissa.
Eduskuntavaaleissa SDP nousi maan suurimmaksi puolueeksi ja sai pääministeripuolueen aseman. SDP:n listoilta kansanedustajiksi valittiin 23 naista. Tämä on 57% SDP:n edustajista. Huomionarvoista on myös hallitusohjelman vahva tasa-arvopainotus: tasa-arvo mainitaan hallitusohjelmassa 74 kertaa ja mukana on monia tärkeitä kirjauksia, joita myös Demarinaiset ovat yhdessä muiden puolueiden naisjärjestöjen kanssa ajaneet.
Eurovaaleissa puolueen kannatus nousi edellisistä eurovaaleista. Miapetra Kumpula-Natri uusi paikkansa. Myöhemmin keväällä kansanedustaja ja puolueen entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen valittiin Suomen komissaariehdokkaaksi. Urpilainen aloitti EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin tehtävässään joulukuussa ja on tehtävässään Suomen ensimmäinen naiskomissaari.
Hyvät siskot,
Paljon on tapahtunut myös hallitusvastuumme aikana. Heti vuonna 2019 Suomi toimi EU-puheenjohtajamaana. Suomen järjestyksessään kolmas puheenjohtajuus hoidettiin asiallisesti, suomalaiseen tyyliin hoidimme hommamme ilman hötkyilyjä. Painopisteemme – yhteiset arvot ja oikeusvaltioperiaate, EU:n ilmastojohtajuus, kestävä kilpailukyky ja sosiaalinen hyvinvointi, kansalaisten kokonaisturvallisuus – näkyivät puheenjohtajakauden agendassa. Varsinkin oikeusvaltiokysymyksissä Suomi kunnostautui niin, että tämä on pantu merkille myös muissa pääkaupungeissa. Puheenjohtajakaudellamme valtiojohtajat saivat sovittua EU:n hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2050 ja kaudellamme saatiin tehtyä myös päätelmät ns. hyvinvointitaloudesta.
Vuoden 2019 lopussa tapahtumat, jotka me kaikki muistamme, johtivat Rinteen hallituksen eroon ja Marinin hallituksen alkuun. Suomi keräsi maailmalla ihastusta ja myös runsaasti ihmetystä viisikollaan, jossa kaikki hallitusryhmien päät ovat naisia. Nuorten naisten johtajuus on yhä maailmassa ilmiö, joka saa aikaan reaktioita. Kotimaassakin erilaiset vähättelevät liikanimet, kuten huulipunahallitus välähtelivät puheissa. Vielä on työtä tehtävänä tasa-arvossa.
Naisliiton vuoden 2020 suurimmat painopisteet olivat aluetoiminnan ja viestinnän vahvistaminen, vaikuttaminen SDP:n puoluekokouksen linjauksiin, kuntavaaleihin valmistautuminen sekä liittokokouksen järjestelyt. Vuosi osoittautui kuitenkin aivan toisenlaiseksi kuin toimintasuunnitelmaa muotoillessa olimme osanneet aavistaa.
Alkuvuodesta 2020, Marinin hallituksen tehtyä työtään vasta parin kuukauden ajan, maailma mullistui. Koronapandemia saavutti pohjoisen Euroopan ja yhtäkkiä ei enää ainoastaan neuvoteltu siitä, miten toteutetaan kunnianhimoista hallitusohjelmaa vaan siitä, millaisin toimin turvataan parhaalla tavalla ihmisten henkeä ja terveyttä.
Koronan vaikutus näkyi koko yhteiskunnassa, myös naisliiton toiminnassa. Oli tehtävä raskas päätös liittokokouksen siirtämisestä. Terveysturvallisuus edellytti fyysisten kohtaamisten rajoittamista ja liittomme sai monen muun toimijan tavoin opetella nopeasti uusia digitaitoja, kun koulutukset ja tapahtumat siirtyivät verkkoon. Tämä digiloikkamme tulee varmasti hyödyttämään meitä vielä paljon jatkossa, mutta kasvokkain kohtaamista ei digiympäristö korvaa. Siksi olen todella iloinen, että voimme kaikki olla täällä tänään paikalla ja linjata liikkeemme tulevaisuudesta yhdessä.
Hyvät siskot,
Kun vaikeat ajat ovat ovella, kysytään arvoja. Marinin hallitus on edeltäjänsä, Rinteen hallituksen mukaisesti sitoutunut vahvasti rakentamaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea. Tämä näkyi myös hallituksen koronatoimissa: haettiin keinoja, joilla turvallisuus voidaan taata, mutta kuitenkin niin, että siitä aiheutunutta taakkaa tavallisille ihmisille, työntekijöille, koululaisille, yrittäjille ja perheille saataisiin mahdollisimman paljon helpotettua.
Korona mullisti maailmaa sulkemalla rajoja ja käpertämällä maailman maita hetkellisesti sisäänpäin, jopa yhteisessä Euroopassamme. Varsin pian kuitenkin oivallettiin eurooppalaisen yhteisömme arvo. EU on ollut eittämättä koronakriisissä Suomelle merkittävä apu. Olemme saaneet kuumilta rokotemarkkinoilta oman osamme halutuista rokotteista eivätkä esimerkiksi suojavarusteet tai elintarvikkeet päässet loppumaan kauppojen hyllyiltä.
Korona iski lujaa meidän kaikkien luihin ja ytimiin, mutta se ei halvaannuttanut Suomea, saati Marinin hallituksen päätöksentekoa. On oikeastaan aika hengästyttävää, kun katsoo mitä kaikkea meille Demarinaisille arvokasta on saatu kuluneella hallitustaipaleella aikaan. On ilo todeta, että maamme päätöksenteossa näkyy vahvana myös demarinaisten kädenjälki.
Sanna Marinen hallitus teki heti hallituskauden alussa pienimpiin eläkkeisiin, takuu- kansaneläkkeisiin, tasokorotukset vuonna 2020. Ne toivat lisää rahaa yli 600 000 suomalaisen kukkaroon. Korotimme myös perusturvaetuuksia, kuten kuntoutusrahaa, sairaus- ja vanhempainpäivärahaa sekä työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.
Samalla kellonlyömällä vuoden 2020 alussa purettiin myös edellisen hallituskauden luoma epäreilu aktiivimalli, joka tarjosi työnhakijalle pelkkää keppiä ilman porkkanaa.
Meille demarinaisille tärkeä lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautettiin vuoden 2020 elokuussa. Marinin hallitus alensi myös varhaiskasvatusmaksuja korottamalla maksujen tulorajaa ja laskemalla toisen lapsen enimmäismaksua tämän vuoden elokuusta alkaen.
Moni meistä varmasti muistaa sen pitkän työn jota hoitajamitoituksen eteen on tehty. Nyt, tällä hallituskaudella, sitova hoitajamitoitus 0,7 saatiin päätettyä. Uudistus etenee siirtymäajalla, jonka aikana mitoitus nousee asteittain kohti 0,7 tavoitetasoa. 1.10.2020 alkaen sitova mitoitus oli 0,5 hoitajaa potilasta kohti, 2021 alusta 0,55. 0,7 hoitajan taso saavutetaan huhtikuussa 2023.
Hoitajamitoitus on tärkeä paitsi hoivan varassa oleville, myös hoitajille. Juuri tällä viikolla keskustelin hoitoalan ammattilaisen kanssa. Hän kertoi, että hoitajamitoitus oli hänelle viesti siitä, että hallituksessa arvostetaan hänen tekemäänsä työtä ja pyritään turvaamaan myös hänen jaksamistaan arvokkaassa ammatissaan. Juuri tämä on ajatuskin. Hoitajamitoituksen on myös tarkoitus tukea hoivatyötä tekeviä. Lisäksi kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa vuonna 2020 niin, ettei kotihoidon työaika ei enää kulu parkkipaikan etsimiseen.
Olemme Marinin hallituksessa päättäneet uudesta asiakasmaksulaista, jossa maksuttomien palvelujen määrä kasvoi ja asiakasmaksuja kohtuullistettiin tämän vuoden heinäkuusta alkaen. Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alenivat noin miljoonalla suomalaisella.
Syksyllä tehtiin historiaa, kun Marinin hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta annettiin eduskunnalle. Uusi malli parantaa lapsiperheiden asemaa ja tuo yksinhuoltajaperheet samalle viivalle kahden vanhemman perheiden kanssa.
Työ on yhä merkittävä tekijä ihmisen elämässä. Se luo tarkoitusta, antaa toimeentulon ja työkaverit muodostavat monelle tärkeän osan arjen ihmisistä. Kaikille työnhaku ei ole helppoa. Osatyökykyisten työllistymistä tukemaan hallitus on perustanut uuden erityistehtäväyhtiön, Työkanava oy:n, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiön tavoitteena on, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Olen iloinen työministeri Tuula Haataisen tässä tekemästä työstä.
Yksi pitkän linjan tavoitteistamme saavutettiin, kun oppivelvollisuus laajeni ja toisen asteen koulutus muuttui maksuttomaksi tämän vuoden syksyllä. Tämä Marinin hallituksen päätös on erityisen tärkeä. Tiedämme, että peruskoulu oppipohjana ei enää tahdo kantaa työelämässä. Toisen asteen opinnot avaavat urapolkuja ja ovat lupaus nuorillemme säällisestä tulevaisuudesta.
Panostamme myös oppimiserojen kaventamiseen. Lähikoulun asemaa vahvistetaan ja opetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja rahoitusta uudistetaan. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varattiin yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022.
Marinin hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkojayhteensä 10 000 opiskelijalla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin pysyvästi 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut etenkin korona-aikaan koetuksella. Olemme halunneet turvata lasten ja nuorten arkea monin toimin poikkeusaikana. Marinin hallitus on myös laatinut mielenterveysstrategian ja hoitotakuun myötä jatkossa kiireettömään hoitoon pääsisi seitsemässä päivässä.
Lisäksi olemme tukeneet lasten mahdollisuutta harrastaa Harrastamisen Suomen mallilla. Mallin kautta lapsille tarjotaan maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tällä hetkellä toimintaa järjestetään 235 kunnassa ja mukana on 400 000 lasta ja nuorta.
Marinin hallitus uudistaa myös seksuaalirikoslainsäädäntöä.Lakiluonnoksessa raiskausmääritelmä muutettaisiin suostumusperusteiseksi. Uudistuksen valmistelussa on tehty laaja lausuntokierros ja sen pohjalta jatkovalmistelussa keskeiset tarkennukset koskevat erityisesti raiskausta koskevaa sääntelyä sekä lapsia koskevia seksuaalirikossäännöksiä. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä kokonaisuus, joka vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 2022.
Vielä viimeisenä nostan esiin yhden suorituksen, jonka loppuun saattaminen oli koronaoloissa selkeä osoitus Marinin hallituksen sitoutuneisuudesta työhönsä: Hallituksen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2021.
Sanna Marinin hallitus onnistui siinä, missä muut eivät: Sote-uudistus saatiin valmiiksi. Peruspalveluministeri Krista Kiurun määrätietoinen työ tuotti tulosta. Kyseessä on yksi historiamme merkittävimmistä uudistuksista, jolla turvataan ihmisten hoitoon pääsyä kaikkialla Suomessa. Tämä uudistus on antanut odottaa itseään, mutta nyt oli aika tehdä päätöksiä ja turvata Suomen sote-palvelujen saatavuus myös tulevaisuudessa.
Hyvät siskot,
Paljon on tehty, mutta paljon on yhä tehtävää. Tulevan vuoden2022 suurin kysymys kytkeytyy juuri edellä mainitsemaani sote-uudistukseen. Uudistus tarkoittaa sitä, että ensi tammikuussa pidetään Suomen ensimmäiset aluevaalit.
Näissä vaaleissa on kyse paljosta. Ne ovat vaalit, joissa valitut päättäjät linjaavat suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta aivan uudenlaisessa toimintakentässä. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että saamme vaaleihin ehdolle mahdollisimman laajan ja osaavan joukon innokkaita ehdokkaita, jotka ovat valmiita rakentamaan sellaista alueellista sotea, joka on arvojemme mukainen ja täyttää uudistukselle asetetut odotukset.
Tässä asiassa katseeni kääntyy erityisesti teihin, arvoisat demarinaiset. Teissä on osaamista, tarmoa ja tahtoa rakentaa sellaisia hyvinvointialueita, joissa palvelut ovat ihmisiä varten, joissa toimitaan inhimillisesti ja eettisesti ja jotka vastaavat siihen tarpeeseen, jota varten uudistus on toteutettu. Kyse ei ole ainoastaan palvelujen järjestämisestä niin, että jokainen saa ajoissa hyvää ja riittävää hoitoa. Kyse on myös osaavan henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamisesta. Uudet päättäjämme ovat paljon vartijoina myös tässä kysymyksessä.
Ensi vuonna meidän naisten on syytä kääntää katseemme aluevaalien lisäksi myös jo lähestyviin, vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Sanna Marinin ensimmäinen hallitus on teoin lunastanut odotukset ja toteuttanut hallitusohjelmassa lupaamansa suuret uudistukset. Mutta kuten aiemmin jo totesin, vielä on työtä tehtävänä ja siksi on syytä ryhtyä työhön, jotta voimme varmistaa, että Sanna Marinin II hallitus voi vuonna 2023 jatkaa sitä hyvää työtä, minkä tämä hallitus on aloittanut.
Naisliiton näkökulmasta esimerkiksi reilu työelämä, eriarvoistumisen torjuminen, hyvinvointivaltion vahvistaminen, kestävä kehitys, vastuu ilmastosta ja ympäristöstä sekä monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö vaativat, että voimme myös seuraavan liittokokouksen alussa katsoa taaksepäin ilolla ja linjata tulevaa luottavaisin mielin.
Meitä tarvitaan, hyvät demarinaiset, hoitotakuun toteuttamiseen, samapalkkaisuuden saavuttamiseen ja sukupuoleen perustuvien palkkaerojen poistamiseen, meitä tarvitaan jokaisen yksilön fyysisen koskemattomuuden ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden turvaamiseen, translain uudistamiseen. Meitä tarvitaan kestävän kehityksen rakentamiseen ja ilmaston ja luonnon suojelemiseen, meitä tarvitaan rauhan ja vakauden varjelemiseen sekä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen – kaikkialla maailmassa.
Me olemme feministejä, ja yhdessä me teemme työtä tasa-arvon ja jokaisen yksilön yhdenvertaisuuden puolesta. Me teemme työtä demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolesta. Hyvä elämä, turvallinen arki ja onnellisuus kuuluvat kaikille ihmisille, kaikkialla. Sen puolesta olemme kokoontuneet tänään. Näillä sanoilla avaan liittokokouksen.