Vieraskynässä Anneli Kiljunen: Joka 20:s lapsi kantaa hoivavastuuta läheisestään joka viikko

Hoivavastuu läheisestä on tärkeä, mutta usein hyvin raskas taakka kannettavaksi. Se on vastuunkantoa läheisen päivittäisestä arjessa pärjäämisestä. Omaishoitotilanteiden yhteydessä puhutaan lähes aina tilanteesta, jossa puoliso tai vanhempi pitää huolta kumppanistaan tai lapsestaan tämän sairauden tai vamman vuoksi. Harvemmin ovat esillä hoivavastuuta kantavat lapset ja nuoret. 

Asia on monestakin syystä ollut vaiettu. Tilanne on usein vaikea koko perheelle, eivätkä lapset välttämättä halua tai uskalla puhua tilanteestaan. Tilanteeseen liittyy monia tunteita, kuten häpeää ja pelkoa. Koska asiasta puhutaan julkisesti ja kouluterveydenhuollossa harvoin on myös avunhakeminen nuorille vaikeaa. Tämän lisäksi meillä ei ole ennen viime vuotta ollut tutkittua tietoa suomalaisten nuorten hoivavastuista. Nyt tietoa ensimmäistä kertaa on ja sen avuin tilanteeseen on mahdollista alkaa vaikuttaa.

Kouluterveyskyselyssä 2019 selvitettiin ensimmäistä kertaa kyselyn historiassa auttaako tai hoitaako lapsi tai nuori läheistään, jolla on esimerkiksi vakava sairaus, vamma tai tämä on hyvin vanha. Vastanneista kuusi prosenttia ilmoitti hoivaavansa läheistään viikoittain tai päivittäin. 10 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa hoivavastuussa kerran vuodessa tai kuukausittain.

Viikoittain tai jopa päivittäin tapahtuvalla hoivavastuulla oli tutkimuksen mukaan merkittäviä vaikutuksia lapsen arkeen ja jaksamiseen. Kyselyn mukaan hoivavastuussa olevilla nuorilla oli osin muita nuoria vähemmän harrastuksia ja he olivat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä. Esimerkiksi hoivaa antavista 8. ja 9-luokkalaisista tytöistä 59 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä kyselyhetkellä, kun puolestaan ei hoivavastuussa olevilla tytöillä osuus oli 69 prosenttia. Ero oli samansuuruinen kaikilla kouluasteilla.

Hoivavastuuta kantavien perheissä taloudellinen tilanne on usein heikko. Tämä on täysin ymmärrettävää, jos esimerkiksi vanhempi ei vammansa tai sairauden takia kykene käymään töissä. Taloudellisen tilanteen vuoksi hoivavastuuta kantavat nuoret kävivät usein myös töissä koulunkäynnin ohella. On selvää, että tällainen taakka olisi kenelle tahansa iästä riippumatta hyvin kuormittavaa.

Koulu-uupumus, masennusoireilu, yksinäisyys ja ahdistuneisuus olivat hoivaavilla nuorilla yleisiä. Hoivaavat nuoret myös kokivat useammin, etteivät olleet saaneet apua kouluterveydenhoitajalta. Hoivavastuuta kantavien ongelmat usein kasaantuivat vaikean tilanteen vaikuttaessa perheen toimeentuloon, nuoren koulussa pärjäämiseen ja harrastusmahdollisuuksiin.

Emme saa jättää hoivavastuuta kantavia lapsia ja nuoria yksin suuren ja usein musertavan vastuun kanssa.  Hoivaavat nuoret ja lapset on tunnistettava, jotta heitä voidaan tukea koulussa ja oppilashuollossa sekä myös sosiaali- ja terveyspalveluissa paremmin.

Aikaisella avulla voimme parantaa nuoren hyvinvointia sekä ehkäistä nuorten uupumista ja siitä aiheutuvia haasteita esimerkiksi koulusta suoriutumisessa. Lisäksi perheen tilannetta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Asia tulisi huomioida aina terveydenhuollossa, kun aikuinen sairastuu tai vammautuu ja perheessä on lapsia ja nuoria. Tämän lisäksi asia tulee ottaa puheeksi kouluterveystarkastuksissa, jotta varhainen tilanteen tunnistaminen olisi mahdollista ja nuorta sekä perhettä pystyään tukemaan monialaisten palveluiden avulla.

Anneli Kiljunen, kansanedustaja sd.

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa joka viikkoa yksi SDP:n kansanedustaja kirjoittaa hänelle tärkeästä tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvästä asiasta.