Vieraskynässä Hussein al-Taee: Turvallisuus luo turvaa
Perussuomalaiset (HS 10.10.2022) haluaa puuttua nuorten tekemiin rikoksiin laskemalla rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa 14 vuoteen. Puolueen mukaan lastensuojelun toimenpiteitä ja vahingonkorvausvelvollisuutta ei voida pitää riittävinä seurauksina nuorten tekemistä vakavista rikoksista.
Yhteiskunnassa tapahtuvien rikosten vähentämiseksi tarjotaan usein rangaistusten lisäämistä ja koventamista. Mielestäni tällainen ratkaisukeino on kuitenkin askel väärään suuntaan Suomen sisäisen turvallisuuden edistämisessä. Päinvastoin kovat rangaistukset ajavat rikoksentekijää yhä kauemmas pois yhteisöstä, tavallisesta elämästä, osallisuudesta. Erityisesti nuorille tämä on ankara tie kohti syrjäytymistä ja toistuvia rikoksia.
Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon (2021) mukaan toistuviin ja vakaviin rikoksiin syyllistyy vain pieni joukko Suomessa asuvista lapsista ja nuorista. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin.
Selonteon mukaan rikollisuuden taustatekijöitä ovat muun muassa heikko sosioekonominen asema, ongelmien ylisukupolvisuus, asuinpaikka, nuori ikä, miessukupuoli, päihteiden käyttö ja persoonallisuuden piirteet sekä häiriöt. Sekä uhreilla että tekijöillä on usein näitä samoja kuormia. Lisäksi on selonteon mukaan huomioitava, että lapset ja nuoret, jotka tekevät paljon rikoksia, ovat usein myös itse rikoksen uhreja.
Sisäisen turvallisuuden edistämiseen kuuluu kaksi osaa. Suuri osa siitä on ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten koulutusta, riittävää toimeentuloa sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Pienempi osa on turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaa.
Ennaltaehkäisevää toimintaa tulee olla suhteessa paljon enemmän kuin turvallisuusviranomaisten toimintaa. Näiden kahden alueen väli ei myöskään ole ehdoton, vaan niiden välissä on vielä paljon toimijoita ja toimintoja. Ennaltaehkäisevän toiminnan jälkeen on siis vielä tehtävissä paljon, ennen kuin poliisi ja vankilarangaistukset tulevat mukaan. Selonteon mukaan viranomaisten toiminnan painopistettä ollaan siirtämässä yhä voimakkaammin reaktiivisista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Ihmisistä halutaan ottaa koppi.
Lapset ja nuoret tarvitsevat hoivaa ja turvallista ympäristöä
14-vuotias ei vielä kykene itse kantamaan täyttä vastuuta toiminnastaan. Siksi nuorten rikollisuuteen puuttumisessa tulisi rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisen sijaan tarkastella enemmän ympäristöä, jossa lapset ja nuoret elävät. En laittaisi heitä nuorempana rikosvastuuseen teoistaan vaan huolehtisin, että heidän kasvuympäristönsä on turvallinen: heillä on ainakin yksi luotettava ja pysyvä aikuinen elämässään, he saavat turvaa ja huolenpitoa, heitä kuunnellaan ja heidän kokemuksensa otetaan todesta. Kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi tuleminen on tärkeämpää kuin aina osaamme kuvitellakaan. Jos nuori kokee aina olevansa vain epäonnistuja, millaiset mahdollisuudet hänellä on onnistua? Millaisena hän itsensä silloin näkee ja kokee? On tiedossa, että lasten ja perheiden tukipalveluissa on ollut ruuhkaa eikä palveluja ole aina pystytty tarjoamaan kaikille tarvitseville. Perheiden ja lasten tarvitse tuki tulee saada kuntoon kaikissa kunnissa.
Nuorten kasvun tukemisen lisäksi on myös erittäin tärkeää tunnistaa ja purkaa eriarvoistavia rakenteita ja mekanismeja nuorten rikollisuuden ja syrjäytymisen estämiseksi. Yhteiskunnassamme on tunnistettu useita ikäviä ilmiöitä, kuten tuloerojen kasvu, koulutuksen eriytyminen, rasismi, sukupuolittuneisuus sekä suorituskeskeisen elämäntavan tuottama ahdistusta ja masennusta. Tämä kaikki voi aiheuttaa syrjäytymistä ja pahoinvointia. Miten opetamme lapsiamme ja nuoriamme kohtaamaan näitä ilmiöitä? Opetetaanko koulussa, miten selviytyä vaikkapa köyhyyden aiheuttamasta häpeästä tai siitä, ettei oman ihonvärin takia juuri koskaan voi samaistua oppimateriaaleissa näkyviin ihmisiin?
Turvallinen vuorovaikutus
Eriarvoistumisen ehkäiseminen on lakisääteisesti viranomaisten työtä, mutta vastuu maamme ilmapiiristä kuuluu meille kaikille. Pienet arjen valinnat niin puheissa kuin teoissa vaikuttavat siihen, millaista ympäristöä luomme lapsillemme ja nuorillemme. Miten kohtaamme toinen toisemme, miten kohtelemme toisia, millaisia arvoja haluamme välittää nuorelle sukupolvelle?
Miten vanhemmat näyttävät omalla esimerkillään mallia sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta, jos perheissä äidit edelleen kantavat suurimman vastuun kotitöistä? Opetammeko ja toteutammeko sitä, että myös miesten kuuluu hoivata ja että myös he saavat ilmaista tunteitaan puhumalla ja itkemällä? Miten opetamme lapsillemme siitä, mitä on onni ja miten voi elää tyytyväistä elämää? Millaista elämäntapaa pidämme normaalina ja tavoiteltavana ja miksi?
Nuoria ei pidä laittaa vankilaan. Sen sijaan on saatava turvallisemman tilan periaatteet käyttöön kaikkiin ihmisten välisiin vuorovaikutustilanteisiin – etenkin aikuisten välisiin.
Hussein al-Taee
Kansanedustaja
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.