Vieraskynässä Johan Kvarnström: Ajatuksia perhevapaauudistuksesta ja asevelvollisuudesta
Marinin hallituksen perhevapaauudistus lisää vanhempien tasa-arvoa siitä alkaen, kun se astuu voimaan ensi vuoden elokuussa. Ennen kuin tämä uudistus ja muut tasa-arvo-toimet ovat johtaneet niiden asettamiin tavoitteisiin, suhtaudun osittain kriittisesti ideaan asevelvollisuudesta koko ikäluokalle. Pelkään nimittäin, että uudistus kasvattaisi sukupuolten tuloeroja entisestään.
“Maanpuolustus ei ole sukupuolikysymys”.
Tämä on kieltämättä vahva viesti. On vaikea olla eri mieltä. Samalla on myös kieltämättä väärin ja epäoikeudenmukaista, että sukupuolten välinen palkkaero on edelleen ongelmallinen ja merkittävä (16 prosenttia on uusin luku, minkä olen havainnut, eli “naisten euro” on 84 senttiä). Ja näin on, vaikka miehillä on asevelvollisuus ja he ovat minimissään puoli vuotta pois työelämästä tai opinnoista. Jos naisetkin olisivat asevelvollisuuden piirissä niin olisi riski, että tuloerot olisivat vielä isommat.
Tunnistan hyviä vasta-argumentteja ja tärkeitä pointteja:
Kyllä, asevelvollisuuden suorittamisesta voi olla myös paljon hyötyä työuralle. Olisi liioiteltua sanoa, että se on automaattisesti “menetettyä” aikaa työuran näkökulmasta, voi monessa tapauksessa olla päinvastoin monella tavalla.
Kyllä, tasa-arvoinen asevelvollisuus voisi mahdollisesti vaikuttaa asenteisiin ja kulttuuriin myönteisellä tavalla, pois nykyisistä stereotyypeistä ja toksisesta maskuliinisuudesta.
Kyllä, periaatteellisesti on vanhanaikaista jakaa ihmisiä eri tehtäviin sukupuolen perusteella.
Ja, kolmanneksi: Kyllä, on huomautettava että monet, jotka tekevät töitä tasa-arvoisen asevelvollisuuden puolesta haluavat samalla tehdä isomman uudistuksen, joka vie nykyistä järjestelmää kohti kansalaispalvelua, jonka voivat suorittaa aseellisena tai aseettomana palveluksena kaikki 18–30-vuotiaat.
“Sukupuolen perusteella määrittyvä asevelvollisuus on tasa-arvokeskustelun sokea piste,“ sanoo puheenjohtaja Pinja Perholehto osuvasti Demarinuorten kannanotossa (elokuu 2020).
Samalla vaikutusarvio tuloeroihin pitää ottaa huomioon, jos asevelvollisuus uudistetaan tasa-arvoiseksi. Kun palkkaerojen juurisyitä – ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio, perhevapaiden käyttö ja kustannukset, koulutuksen sukupuolen mukainen segregaatio – ei enää ole olemassa niin tilanne on täysin erilainen.
Ainakin perhevapaiden käytöstä olen optimistinen. Hallituksen perhevapaauudistusmalli ehkä ei ole täydellinen, mutta se lisää tasa-arvoa ja “on juuri sellainen koko järjestelmän mullistava kokonaisuudistus, jollaista on kaivattu pitkään.” Tasapuolisesti jakautuvat perhevapaat pitäisi olla normi, ja ehkä ovatkin lähitulevaisuudessa.
Asevelvollisuuden uudistaminen ei etene yhtä nopeasti. Joulukuun alussa tuli tieto että “puolustusvoimissa on suunniteltu, miten kutsunnat laajennetaan myös naisiin eli koko ikäluokkaan.” Se on paljon pienempi askel, ja sitäkin voi ja pitää käsitellä monista näkökulmista. Ja mitään poliittista päätöstä ei ole tehty.
Sopii minun ajatusmaailmaani, että juuri perhevapaauudistus toteutuu ensiksi. Tällä hetkellä “naisten euro” on siis noin 84 senttiä, ja miesten työeläke on melkein 600 euroa naisten työeläkettä suurempi. Jos me muutamien isojen uudistusten kautta saamme näitä eroja korjattuja niin asevelvollisuuden uudistaminen olisi aivan toisenlaisessa valossa.
Emme saa heikentää tasa-arvoa juuri tasa-arvon nimissä. En sano, että asevelvollisuus kaikille varmuudella tarkoittaisi tätä, mutta näen riskin, joka on mielestäni ollut tämän keskustelun sokea piste tähän asti.
Johan Kvarnström
Kansanedustaja
[email protected]
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.