Vieraskynässä Johan Kvarnström: Voikkaan lakosta #Metoo-kampanjaan

Kolme vuotta #Metoo-kampanjan jälkeen ja paljon on muuttunut parempaan suuntaan, mutta maailma ja Suomi todella tarvitsee lisää oranssia päiviä ja enemmän tasa-arvoa. Oranssit päivät alkoivat 25. marraskuuta (kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä) ja päättyvät 10.12. vietettävään ihmisoikeuksien päivään asti. Tämä kampanja on valitettavasti vielä enemmän ajankohtainen ja tarpeellinen kun aikaisemmin. Tämän vuoden tilastot ovat surulliset: perheväkivalta on lisääntynyt koronapandemian aikana 30 prosenttia maailmanlaajuisesti ja tutkimusten mukaan kehitys ollut hyvin synkkää myös Suomessa.

Samalla on kuitenkin todettava, että #Metoo-kampanja oli alku oikeasti johonkin uuteen ja parempaan. Yllättävän paljon on muuttunut, sanovat asiantuntijat, jotka ovat haastateltavissa demareiden ruotsinkielisten Proggispodden-podcastin jaksossa tästä aiheesta (vahva kielikylpysuositus!).

Noin kolme vuotta sitten Metoo-liike alkoi muuttaa maailmaa ennennäkemättömällä tavalla modernissa ajassa, tasa-arvo-taistelu eteni käänteentekevällä tavalla. Joukkovoima osoitti, että ongelma on laaja, rakenteellinen ja kulttuurinen. Kun pata murtui ongelman laajuus ja julmuus tuli kaikkien silmien eteen. Seksuaaliset ahdistelut ovat monille liian tuttu ilmiö. Tämän jälkeen kukaan ei voinut enää sulkea silmänsä tälle valtavalle ongelmalle.

Taistelu alkoi kauan, kauan aikaisemmin. Mainitussa podcast-jaksossa Marianne Laxén mainitsee yhden tapauksen Suomen historiasta, joka oli jonkinlainen käännekohta: Voikkaan lakko 1904. Paperitehtaan johtaja oli ahdistellut työntekijöitä, ja hänen toiminnastaan valitti 20 naistyöntekijää. Lakko oli merkityksellinen monella tavalla, vaikka kestäisi kauan ennen kuin säännöt ja lait olisivat kohtuullisella tasolla tasa-arvon ja turvallisuuden näkökulmasta.

Vasta 82 vuotta myöhemmin, minun syntymävuonnani 1986, niin kutsuttu tasa-arvolaki valmistui. Sen tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sen toteuttaminen parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä.

Tilanne onkin parantunut, mutta vielä tänä päivänä tapahtuu ahdistelua työpaikoilla, joista jokainen tapaus on liikaa. Tilanne on kuitenkin hirvein kodeissa. Meidän on tehtävä paljon enemmän naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Vaikka jo useiden vuosien ajan on tehty paljon työtä, Istanbulin sopimuksen tavoitteet on saavutettava nopeammin ja perusongelmien juurisyihin on puututtava.

Onneksi hallitusohjelmaa noudattaen laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen toimenpideohjelma, joka lisää uhrien tukipalveluja, turvakotipaikkoja ja resursseja Euroopan neuvoston edellyttämän tason saavuttamiseksi. Toimenpideohjelma sisältää myös kunniaväkivallan ja digitaalisen väkivallan. Parannettavaa on myös rikosoikeusjärjestelmässä toimivien osaamisessa.

Meidän on myös puututtava väkivallan taustalla oleviin rakenteisiin ja miesten omaksumiin tuhoaviin käyttäytymismalleihin. Meillä on tarvetta käydä enemmän keskustelua normeista ja tehdä pitkäjänteisesti vaikuttavia uudistuksia, kuten tasa-arvon edistämiseen tähtäävä perhevapaauudistus.

Taistelu jatkuu! Kampen fortsätter!

Johan Kvarnström, kansanedustaja sd.

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa joka viikkoa yksi SDP:n kansanedustaja kirjoittaa hänelle tärkeästä tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvästä asiasta.