Vieraskynässä Kimmo Kiljunen: Itsekkyydestä globaaliin tasa-arvoon koronarokotteiden jakamisessa

Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus vaati tiukin sanoin oikeudenmukaisuutta koronarokkoteiden jakamiseen puhuessaan helmikuussa Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa. ”Moraalinen katastrofi on edessämme, jos rikkaat maat ahnehtivat koronarokotteet ja jättävät köyhät maat eriarvoiseen asemaan”. Esimerkiksi Afrikassa 1,3 miljardia ihmistä ei ole lähiaikoina saamassa covid-rokotteita lainkaan.

Pääjohtaja Ghebreyesus esitti, että maailman terveyspäivään, 7. huhtikuuta mennessä terveystyöntekijät ja riskiryhmiin kuuluvat olisi rokotettu kaikkialla koronaa vastaan. ”Me first –ajattelusta tulisi tinkiä. Rikkaiden maiden ei tule laajentaa rokotusohjelmiaan koko väestöön ennen kuin on varmistettu, että rokotteet riittävät kaikkialla terveydenhoitohenkilökunnalle ja haavoittuvimmille ryhmille”.

YK:n pääsihteeri António Guterres on puolestaan tähdentänyt, että koronarokote on lähtökohtaisesti julkinen hyödyke, jonka tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. ”Rokotenationalismi on itsetuhoista ja viivyttää globaalia elpymistä.” Koronavirus ei noudata kansallisia rajoja ja köyhien maiden jääminen ilman rokotteita vaarantaa pandemian hallinnan myös muualla.

Lääkeyhtiöt ovat tehneet rokotetutkimusta, jota julkinen valta on suurin panoksin tukenut. Rokotteiden tasapuolista saatavuutta ei kuitenkaan ole varmistettu. Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate moittii, että pari yritystä määrittelee missä ja miten rokotteita valmistetaan ja kuka niitä saa ja milloin. Näin tehdään kovaa bisnestä sillä, kuka ehtii ensin ja kuka maksaa eniten.

Esimerkiksi Suomessa annettua Pfizerin ja Biontechin rokotetta valmistetaan vain muutamalla tehtaalla maailmassa. Rokotteita voivat tuottaa ainoastaan patentin haltijat, vaikka lukuisilla lääketehtailla ympäri maailman, mukaan lukien suomalaiset lääkevalmistajat, olisi valmiudet käynnistää niiden tuotanto. On kysyttävä, meneekö lääkeyhtiöiden voitontavoittelu kansanterveyden edelle jopa globaalissa pandemiatilanteessa?

Intia ja Etelä-Afrikka ovat tehneet Maailman kauppajärjestö WTO:ssa aloitteen, että koronarokotteiden patenttisuojaa purettaisiin poikkeusolojen aikana ja näin vauhditettaisiin lääkkeiden saatavuutta. Globaalia tasa-arvoa ajava kehitysmaaryhmä on kannattanut ehdotusta, mutta rikkaat maat, mukana EU ja Suomi, eivät sitä sellaisenaan tue.

Kaikki keinot on otettava käyttöön tehokkaiden lääkkeiden ja terveystarvikkeiden varmistamiseksi pandemian aikana kaikille ja kaikkialla. On poistettava esteet ja varmistettava, että tuotanto turvataan niin laajasti kuin on tarpeen.

Maailman terveyspäivä ehti jo mennä, eikä rokotteiden tasa-arvoisessa jakamisessa globaalisti ole päästy eteenpäin. Kansallisesta itsekkyydestä on painavia syitä tinkiä. Rikkaiden maiden ei pidä hamstrata rokotteita etuosto-oikeuksin muiden kustannuksella. Lääketehtaiden patenttisuojaa on myös väliaikaisesti höllennettävä. Meillä on tästä hyviä esimerkkejä aikaisempien pandemioiden ajoilta; esimerkiksi poliorokotetta ei koskaan patentoitu.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous ilmaisi tahtonsa yksiselitteisesti. Koronarokotteiden saatavuus on varmistettava siten, että kaikki maat pystyvät mahdollisimman nopeasti rokottamaan terveydenhuoltohenkilöstön ja riskiryhmät. Patentit ja tekijänoikeudet eivät saa olla esteenä koronarokotteiden mahdollisimman laajalle tuotannolle. Lääketehtaat ovat julkisella tuella kehittäneet rokotteet eikä yksityinen voitontavoittelu saa mennä kansanterveyden edelle. 

Kimmo Kiljunen, kansanedustaja (sd.)

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa joka viikkoa yksi SDP:n kansanedustaja kirjoittaa hänelle tärkeästä tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvästä asiasta.