Vieraskynässä Kimmo Kiljunen: Marinin hallitus ikäihmisten asialla

Suomen perustuslaki korostaa kansalaisten yhdenvertaisuutta sukupuoleen ja ikään katsomatta. Silti ikääntyneet kokevat usein, että he ovat toisen luokan kansalaisia. Ikäsyrjintä kohdistuu naisiin pahemmin kuin miehiin: naisen palkkaeuro on 80 senttiä, mummon eläke-euro 66 senttiä.

Viime vuosikymmenten aikana eläkeläisten etuuksia on heikennetty enemmän kuin minkään muun väestöryhmän. Rinteen ja Marinin hallitukset ovat valinneet toisenlaisen politiikan ja nyt hallitusohjelma edistää ikäystävällisyyttä.

”Yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista” lukee hallitusohjelmassa. Ikääntyneet ei nähdä enää vain palveluiden kohteena, vaan myös voimavarana. Kaikille taataan arvokas vanhuus, eikä ketään jätetä yksin.

Upeita sanoja, mutta myös konkreettisia toimia:

• Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä hoivahenkilöstön vähimmäismitoitus nousee 0,7.
• Kotihoidon resursseja ja laatua vahvistetaan.
• Tehdään kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia huomioiden erityisesti eläkkeelle jäävät.
• Kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikossa.
• Perustetaan vanhuusasiavaltuutetun toimi.

Entä eläkeläisten toimeentulo?

Eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, jonka elintaso lakisääteisesti heikentyy. Syynä on työeläkkeiden taitettu indeksi. Hallitusohjelma tarttuu tähänkin, lupaus on, että: ”Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä etuuksia ja palveluja. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta.”

Kuinka tämä toteutetaan?

Ensi askeleena takuueläkkeitä korotettiin 50 eurolla ja kansaneläkkeitä 34 eurolla siten, että toimeentulo- ja asumistuet eivät heikentyneet. Tämä paransi 300 000 pienituloisimman eläkeläisen eläketurvaa. Hintalappu oli 183 miljoona euroa, mikä maksettiin valtion budjetista.

Työeläkettäkin hallitus on valmis kohentamaan: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.” Haetaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla.

Tavoite on kunnianhimoinen ja avaa tien arvioida työeläkeindeksin muutostarpeita. Alle 1 400 euroa kuukaudessa ansaitsevien työeläkkeiden nostaminen 100 eurolla maksaa 700 miljoonaa euroa. Raha saadaan sieltä mistä pitääkin eli nipistämällä eläkerahastojen kasvua.

Seuraava askel on taitetun indeksin pysyvä purkaminen. Puoliväli-indeksin palauttaminen voidaan toteuttaa siten, että 2/3 indeksitarkistuksesta annetaan euroina ja 1/3 prosenttikorotuksina. Näin tasoitettaisiin tuloeroja eläkeläisten välillä. Tällaista eurokorotusmallia on esittänyt mm. Eläkkeensaajien keskusliitto.  

On järkevää, että hallitus valmistelee työeläkelainsäädännön muutokset kolmikantaisesti. Tähän työhön olisi hyvä kutsua mukaan myös eläkeläisjärjestöjen edustajat. Näin tehtiin viimeksi vuonna 2013, kun selvitettiin työeläkeindeksin muutostarpeita.

Kimmo Kiljunen, kansanedustaja sd.

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa joka viikkoa yksi SDP:n kansanedustaja kirjoittaa hänelle tärkeästä tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvästä asiasta.