Vieraskynässä Kristiina Salonen: Kodin metatyöt kasaantuvat – ja kostautuvat – naisille
Harrastuskyytien organisointi, lahjan hankkiminen syntymäpäiville, pöydän pyyhkiminen päivällisen jälkeen, koulurepun pakkaaminen, pieneksi jääneiden vaatteiden kierrättäminen – kuulostaa tutulta jokapäiväiseltä työltä monelle lapsiperheen vanhemmalle. Näitä töitä kutsutaan metatöiksi. Erityisesti lapsiperhearjessa on paljon erilaista metatyötä eli välttämätöntä, mutta näkymätöntä kotityötä. Tutkimusten mukaan metatyöt kuormittavat pääasiassa naisia.
Vaikka naisten ja miesten työllisyysasteet ovat jo pitkään lähennelleet toisiaan, kotityöt kasautuvat edelleen naisille. THL:n vuonna 2019 julkaisemasta tutkimuksesta selviää, että sekä naiset että miehet kertovat kokonaisvastuun kotitöistä lepäävän useammin naisten harteilla. Lapsen saaminen muuttaa kodin työnjakoa usein vielä epätasa-arvoisempaan suuntaan.
Kotitöiden epätasaiseen jakaantumiseen vaikuttavat konservatiiviset sukupuoliroolit: perinteiset miesten työt ovat ehkä kerralla isoja, mutta toistuvat harvemmin, kun taas perinteisesti naisille sovitetut kotityöt vievät aikaa joka päivä. Suomi on tasa-arvossa maailman kärkeä, mutta sukupuoliroolit muuttuvat silti hitaasti, sukupolvi sukupolvelta. Suomalaiskodeissa pyykinpesuun tai ruuanlaittoon ryhtyy kumpi tahansa, mutta suunnittelua ja järjestelemistä vaativat näkymättömät metatyöt kasaantuvat kuitenkin salakavalasti juuri naisille.
On tavallista, että naiset ottavat erityisesti lapsiin liittyvät metatyöt kontollensa sitä sen enempää ajattelematta. Kyse ei siis ole perheessä tietoisesta päätöksestä kasata metatyöt perheen äidille, muttei myöskään tietoisesta päätöksestä jakaa taakkaa metatöiden osalta. Siksi asiasta on puhuttava. Muutos voi syntyä, kun tiedostamme asian. Samalla on tärkeää, että muokkaamme yhteiskunnallisia rakenteita ja odotuksia tasa-arvoisemmiksi.
Koti- ja metatöiden epätasa-arvoinen jakaantuminen ei vaikuta pelkästään naisten asemaan kotona, vaan myös naisten asemaan työelämässä. Naisten suurempi panos kodin- ja lastenhoitoon mahdollistaa miehille suotuisammat urakehitykset. Kotona tehtävä työpanos ei näy palkkanauhassa ja eläkkeessä – paitsi negatiivisesti. Naiset työllistyvät miehiä useammin osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin, sillä työnantajat pitävät edelleen nuorten naisten työllistämistä riskinä. Pienyrittäjän näkökulmasta se on ymmärrettävää, mutta silti yksilöä kohtaan väärin. Muutoksen onkin lähdettävä rakenteista. Perhevapaauudistus on merkittävässä roolissa sekä kodin että työelämän tasa-arvon rakentamisessa.
Eduskunnassa tällä hetkellä käsittelyssä olevan perhevapaauudistuksen tavoitteena on, että jatkossa hoitovastuu jakautuu perheissä tasapuolisesti vanhempien kesken ja sen myötä tasa-arvo työelämässä vahvistuu ja sukupuolten väliset palkka- ja eläke-erot pienenevät. Tämä muuttaa rakenteitamme tasa-arvoisempaan suuntaan.
Vaikka monin tavoin suomalaisissa perheissä ollaan tasa-arvoisempia kuin koskaan aikaisemmin, on meidän yhä 2020-luvullakin puhuttava naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta perhe-elämässä. Nuorten naisten mielenterveyden häiriöt ovat kasvava syy sairauspoissaoloille työelämässä. Se ei ole yllättävää. Työelämän vaateet kasvavat koko ajan, naiset kouluttautuvat aikaisempaa korkeammin ja työllistyvät enenevässä määrin johtotehtäviin. Samaan aikaan he kantavat yhä päävastuuta kodista ja lapsista, sekä huolehtivat perheen metatöistä. Voikin vain ihmetellä, miten vielä useampi nuori nainen ei uuvu?
Kristiina Salonen
Kansanedustaja
[email protected]
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.