Vieraskynässä Lotta Hamari: Perheiden kirjon huomioiminen on tätä päivää – Suomessa joka kolmas perhe on monimuotoinen
Perheen määritelmä on muuttunut vuosien varrella. Perinteinen käsitys miehen, naisen ja parin lapsen ydinperhemallista on yhä voimissaan, mutta samalla yhä useammat perheet eivät sovi tähän muottiin. Suomessa jo joka kolmas perhe on tavalla tai toisella monimuotoinen. Nykyään perhemallien moninaisuutta ymmärretään ja arvostetaan paremmin.
Perhe on yhteiskunnassa monille tärkein yksikkö ja yhteisö. Perheyksikkö määritellään virallisessa yhteydessä usein ruokakunnassa asuvien jäsenten perusteella. Tilastokeskuksen mukaan perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.
Lainsäädännössä perheoletus on edelleen usein liian kapea, eikä vastaa perheiden arkea ja todellisuutta. Väestöliiton tuoreen perhebarometrin mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi perhepolitiikan onnistuneen hyvin Marinin hallituskaudella, vaikka toisaalta parannuksia tarvitaan vastaisuudessakin.
Eduskunnan monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtajana kaikenlaisten perheiden aseman parantaminen on minulle tärkeää. Erilaiset perheet ovat rikkaus, joka heijastaa yhteiskuntamme diversiteettiä. Perhepoliittiset päätökset tulisikin tehdä perheiden moninaisuus huomioiden. Näkökulma on tarpeellista pitää mielessä myös muussa lainsäädäntötyössä ja arjessa puhuttaessa esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisesta.
Tosiasiassa vähintään joka kolmas suomalainen perhe on monimuotoinen, eli kyse ei suinkaan ole mistään marginaali-ilmiöstä. Oletetusta perhemuodosta poikkeaviin, monimuotoisiin perheisiin kuuluvat esimerkiksi yhden vanhemman perheet, adoptio- ja sijaisperheet, sateenkaari- ja uusperheet, tahattomasti lapsettomat, kahden kulttuurin perheet ja perheenjäsenen menettäneet. Monet perheet ovat useammallakin tavalla monimuotoisia. Perhemuoto ei määrittele perheen arvoa.
Erilaisia perhemuotoja ja -tilanteita ei vielä osata ottaa riittävällä tavalla huomioon tilastoinneissa. Suomessa uusperheitä on vähintään 10 % ja yhden vanhemman perheitä vähintään 24 %. Yksinhuoltajuus yhdessä epätyypillisen työajan lisääntymisen kanssa lisää joustavien, erilaiset perhemuodot ja -tilanteet huomioivien perhepalveluiden, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon tarvetta. Samalla tämä on tasa-arvokysymys, sillä yli 80 % yksinhuoltajista on naisia. Kolmivuorotyötä tekevistä moni työskentelee naisvaltaisella hoitoalalla tai kaupan alalla. Vuoropäivähoidon tarjoaminen asuinpaikasta riippumatta on yksi keino tukea yhden vanhemman perheitä.
Monimuotoiset perheet haastavat vanhaa maailmanjärjestystä sukupuoli- ja perhemalleineen, joita laeissa ja yhteiskunnassa toisinnetaan. Monimuotoisissa perheissä sukupuoliroolit voivat olla joustavampia ja monipuolisempia. Sateenkaariperheiden oikeuksiin on alettu kiinnittää yhä parempaa huomiota, vaikka he edelleen kohtaavat syrjintää.
Pidän epätodennäköisenä, että perheiden moninaisuus kääntyisi ilmiönä laskuun. Esimerkiksi monikulttuuristen perheiden määrä tulee todennäköisesti vain kasvamaan tulevaisuudessa, kun tarvitsemme muualta tulevia ihmisiä vastaamaan työvoimapulaan ja korjaamaan huoltosuhdetta. Suomi tekee virheen, jos epäonnistumme yhteiskuntana olemaan houkutteleva ja kiinnostava maa saapua tekemään töitä, yrittämään ja perheellistymään.
Monimuotoiset perheet ovat todellisuutta, joka heijastaa yhteiskuntamme moninaisuutta. Soisin suomalaisen perhelainsäädännön, palvelujärjestelmän ja työelämän huomioivan perheiden monimuotoisuuden paremmin. Lainsäätäjien on herättävä tähän todellisuuteen ja yhä määrätietoisemmin huomioitava erilaiset perheet päätöksenteon kaikissa vaiheissa.
Lotta Hamari
Kansanedustaja, eduskunnan monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtajana
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.