Vieraskynässä Niina Malm: Koti ei ole kaikille turvallinen paikka
Olemme rauhoittuneet joulun viettoon, ja seuraavaksi juhlistamme uutta vuotta. Rauhallinen joulu on monelle aito toive – ei kuitenkaan toive päästä irti työasioista ja lasten harrastuskiireistä, vaan toive rauhallisesta, pelottomasta, jopa väkivallattomasta joulusta. Joulu ja juhlapyhät voivat olla joillekin aikaa rauhoittua, mutta monille se on myös aikaa, jolloin pelot käyvät toteen.
Joulu ja juhlapäivät muistuttavat monia elämän kipeimmistä asioista. Juhlat voivat aiheuttaa ahdistusta, pelkoa ja ulkopuolisuuden tunnetta. Sosiaalinen media täyttyy mitä upeimmista joulukuvista ja perheiden juhlakattauksista. Joillekin joulu on kuin märkä rätti vasten kasvoja, ja muistutus siitä, että meidän kotona asiat eivät ole kuten muilla.
On lapsia, joiden luo joulupukki ei koskaan löydä. Ei lahjojen kanssa, eikä ilman. On lapsia, joiden luo vanhemmat eivät koskaan löydä. Eivät pullon kanssa, eivätkä ilman. Joskus lapsi jopa toivoo, että älä tule käymään. Olet kuitenkin juonut.
Jossain lapsi haluaa karata päihtyneen perheenjäsenen luota, jossain nuori katoaa yöhön, ettei tarvitse katsoa örveltäviä vanhempia ja jossain puoliso heitetään ulos hankeen ja pakkaseen.
Joulun jälkeen seuraa uusi vuosi. Uuden vuoden pyhät eivät tuo kaikille helpotusta. Sama ralli alkoholin kanssa jatkuu, ja pahimmassa tapauksessa rakettien ampuminen aiheuttaa ahdistusta ja tuo pintaan pahoja muistoja. Minäkin pelkäsin lapsena raketteja, ja tänä jouluna mietin entistä enemmän sitä, miltä raketit kuulostavat sotaa pakenevien korvaan. Tämä vuosi on laittanut monet asiat uusiin mittasuhteisiin.
Lähtökohtaisesti suomalaisessa alkoholi- ja päihdekulttuurissa on paljon parannettavaa ja keskustelu päihteiden käytöstä on aina tervetullutta. Jokainen suomalainen tuntee jonkun, jolla on päihdeongelma. Kotona voi riehua työtön vaimo tai kauluspaitamies. Päihteiden väärinkäyttö on koko suomalaisen yhteiskunnan läpäisevä ongelma, eikä sosioekonominen asema suojele riippuvuudelta. Päihteiden käytöstä johtuva väkivalta on järkyttävää läheisille. Tarvitsemme lisäresursseja päihdepalveluihin, tukea päihteidenkäyttäjien läheisille ja terveempää päihdepuhetta.
Noin joka kolmas suomalainen nainen kohtaa parisuhdeväkivaltaa. Tilastot perustuvat viranomaisille ilmoitettuihin tapauksiin ja todellisten lukujen voidaan olettaa olevan vieläkin hälyttävämpiä, sillä isoa osaa tapauksista ei koskaan raportoida viranomaisille. Yleisimmät perhe- ja lähisuhdeväkivallan tekijät ovat nykyisiä tai entisiä puolisoita tai omia vanhempia. Vuonna 2020 toistuvaa väkivaltaa kokevista aikuisista oli naisia yli 80 prosenttia.
Vaikka alkoholi- ja päihdekulttuurimme paranisi ja lähisuhdeväkivalta vähentyisi, en valitettavasti usko turvallisten paikkojen tarpeen katoavan savuna ilmaan. Jollain on silti akuutti hätä. Moni pelkää henkensä puolesta. Tarvitsemme turvallisia paikkoja, joihin voi päästä silloin, kun hätä on suurin. Istanbulin sopimuksen määrittämä turvakotien määrä ei vieläkään toteudu Suomessa. Suomesta uupuu Istanbulin sopimuksen kriteerien mukaan noin sata turvakotipaikkaa. Tämä on häpeällistä maassa, joka on yksi Euroopan vaarallisimmasta maista naisille.
Ensi vuodelle toivon enemmän huomiota päihdepalveluiden resursseille sekä työtä sukupuoleen kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Tehdään ensi vuodesta turvallisempi meille kaikille.
Niina Malm
SDP:n 1. varapuheenjohtaja
kansanedustaja
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa julkaistaan Demarinaisten ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen luottamushenkilöiden ja toimijoiden kirjoituksia. Tekstit ovat vieraiden itsensä kirjoittamia ja edustavat heidän omia näkemyksiään.