Vieraskynässä Suna Kymäläinen: Tasa-arvoa tulee edistää myös koronakriisissä

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä, seksuaalinen häirintä, sukupuolten palkkaerot. Vaikka Suomi on monella mittarilla paljon toistellun lausahduksen mukaisesti tasa-arvon mallimaa, näitä ja muita tasa-arvon kannalta ongelmallisia ilmiöitä havaitaan edelleen myös meillä. Tehtävää siis edelleen riittää, mistä syystä Marinin hallitus onkin sitoutunut tasa-arvon lisäämiseen.

Raskaussyrjintä on hyvä esimerkki työelämässä esiintyvästä syrjinnän muodosta, johon on viime aikoina alettu kiinnittää enemmän huomiota. Tilastokeskuksen vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan syrjintään liittyvä määräaikaisuuden jatkamatta jättäminen koski 11 000:tä naista, ja 17 000 naista vaihtoi työpaikkaa tai työtehtävää, koska tehtävät olivat muuttuneet tai hävinneet vanhempainvapaan aikana tai tilalle oli palkattu toinen henkilö. Ongelma on siis Suomen kokoisessa maassa mittava.

Varmasti jokainen meistä on joskus ollut esimerkiksi työpaikallaan tilanteessa, jossa on joko itse kokenut tai havainnut toiseen kohdistuvan jonkinasteista syrjintää. Työelämä on yksi merkittävimmistä osista jokapäiväistä elämäämme, jossa kohtaamme sukupuoleen, ikään, uskontoon, alkuperään, kieleen tai vammaisuuteen perustuvaa syrjintää. Näin ei pitäisi olla. Yhdenvertaisuus on perustuslailla määritelty perusoikeus, ja meillä jokaisella tulee olla oikeus työskentelyrauhaan sekä perhe-elämään sukupuoleen, ikään tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen katsomatta.

Yhä edelleen vallitseviin tasa-arvo-ongelmiin puuttumiseksi hallitus on ohjelmansa mukaisesti tehnyt kesäkuussa periaatepäätöksen tasa-arvo-ohjelmasta. Hallituksen tavoitteena onkin nostaa Suomi globaalisti tasa-arvon kärkimaaksi parantamalla tasa-arvoa kunnianhimoisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Meneillään oleva koronakriisi tuo myös omat haasteensa tasa-arvolle, joista osa selvinnee vasta pidemmällä aikavälillä. Jo nyt voidaan kuitenkin nähdä, että naisvaltaisilla palvelualoilla etätöihin ei useimmiten ole mahdollisuutta, joten tartunnalle altistumisen mahdollisuus on suurempi. Lisäksi etätöissä perhe-elämän ja työnteon yhdistäminen voi olla haastavaa etenkin perheissä, joissa on pieniä lapsia. Nämä paineet kohdistuvat Eurofoundin kyselyn mukaan enemmän naisiin kuin miehiin. On myös huomattava, että nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa tehdyt lomautukset ovat ainakin pandemian alkuvaiheessa kohdistuneet voittopuolisesti naisiin, erityisesti nuoriin naisiin.

Tästä syystä onkin erityisen tärkeää, että tasa-arvo-ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan laaja-alaista selvitystä koronakriisin terveydellisistä, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista sukupuoliin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tämän arvioinnin tarkoituksena on, että tavoite sukupuolten tasa-arvon lisäämisestä etenisi myös pandemian keskellä ja sen jälkeen.

Työ tasa-arvon edistämiseksi on edelleen kesken. Myöskään koronakriisi ei saa olla este sen työn tekemiselle. Päinvastoin juuri tämänkaltaisessa tilanteessa tasa-arvosta huolehtiminen on aiempaakin tärkeämpää. Onkin erinomaista, että hallitus on ponnekkaasti ryhtynyt toimeen tavoitteidensa saavuttamiseksi ja havaittuihin tasa-arvo-ongelmiin puuttumiseksi.

Suna Kymäläinen, kansanedustaja sd.

Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa joka viikkoa yksi SDP:n kansanedustaja kirjoittaa hänelle tärkeästä tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvästä asiasta.