Vieraskynässä Taru Reinikainen: Tyttö sinä olet insinööri
Työolobarometrin mukaan Suomen työmarkkinat ovat eurooppalaisella mittapuulla sukupuolittain hyvin jakautuneita mies- ja naisenemmistöisiin työpaikkoihin. Antti Kauhanen ja Krista Riukula kirjoittavat artikkelissaan työmarkkinoiden eriytymisestä eli segregaatiosta ja tasa-arvosta Suomessa. Naiset työllistyvät kuntien palkkalistoille ja naisenemmistöisiin työpaikkoihin. Miehet yksityiselle sektorille ja miesenemmistöisiin työpaikkoihin. Pelkkä kannustus hakeutua sukupuolelle epätyypillisiin työpaikkoihin ei riitä. Segregaation purkaminen edellyttää epätyypillisten koulutusalan ja ammatin valinnan esteiden purkamista ja myös sitä, että kotitalouksien sisäinen työnjako ja perhevapaiden käyttö tasoittuvat. Eriytyminen kaventaa miesten ja naisten valintamahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla, kasvattaa palkkaeroja ja ylläpitää sukupuolistereotypioita.
Kauhasen ja Riukulan mukaan eriytyminen eri aloille tapahtuu jo ennen työuran alkamista. Koulujen oppimateriaali antaa eri aloista sukupuolittuneen kuvan, etenkin naisille. Kouluissa tulisi kannustaa nuoria tutustumaan ammatteihin, joissa työskentelee vähemmän omaa sukupuolta olevia. Sukupuolen mukaista eriytymistä tapahtuu erityisesti siirryttäessä perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Opiskeluaikainen eriytyminen on nähtävissä muun muassa yksittäisisissä kurssivalinnoissa. Karkeasti sanottuna pojat suorittavat työturvallisuuskortin ja tytöt hygieniapassin. Sukupuolten ammatillinen eriytyminen on havaittavissa myös opiskelujen ohella tehdyissä töissä, joilla on suuri merkitys nuoren tulevaan urapolkuun.
Työolobarometrissä on todettu, että naiset kokevat haittaa sukupuolesta erityisesti miesenemmistöisillä työpaikoilla, esimerkiksi uralla etenemisessä. Naisille tarjotaan ja he ottavat vastaan työtehtäviä, jotka eivät auta työssä etenemisessä, esimerkiksi naiset hoitavat usein niin sanottuja avustavia tehtäviä. Teknisillä aloilla on myös havaittu naisten mieluummin hakeutuvan ns. siisteihin sisätöihin. Esimerkiksi rakennusalalla naiset olisivat erittäin tervetulleita myös työmaan työnjohto tehtäviin, jotka ovat ponnahduslauta uralle. Tutkimusten mukaan miehiä ja naisia kannustetaan yhtäläisesti etenemään urallaan.
Pirstoutuvatko työurat -tutkimuksen mukaan myös teollisuuden aloilla naisten työllisyys ja tulot jäävät miehiä alhaisemmaksi. Eri koulutusalojen tutkintoja tehneiden välillä on huomattavia eroja tulokehityksessä. Tekniikan ja metsäalan tutkinnot kannattavat paremmin kuin luonnontieteellisen alan tutkinnot. Parhaiten pärjäävät tietojenkäsittelyn tai ICT-alan tutkinnon suorittaneet korkeasti koulutetut miehet.
Naiset kokevat miehiä useammin nykyisessä työssään olevan haittaa sukupuolestaan työn ja perheen yhteensovittamisessa. Perhe vaikuttaa naisten työurien kehitykseen sekä tulokehitykseen. Miehillä ei vastaavaa vaikutusta ole. Naiset kokevat perhesyiden takia haastavammaksi lähteä yön yli kestävälle työ- tai koulutusmatkalle. Työpaikoilla asiasta keskusteltaessa nousee ongelmana esiin esimerkiksi puolison mustasukkaisuus. Helpompi jättäytyä pois reissusta, kuin kuulla kuukausitolkulla nokittelua asiasta. Mielenkiintoista on, että Ojalan ja Pyöriän mukaan vakiintunut parisuhde vaikuttaa positiivisesti sekä naisten että miesten työllisyyteen ja tulokehitykseen.
Erot urakatkoissa ja työtunneissa selvittävät merkittävin osin miesten ja naisten erilaista urakehitystä. Sen lisäksi selittäviä syitä ovat perheiden sisäinen työnjako ja perhevapaiden epätasainen jako. Samanlaisen koulutuksen omaavat miehet ja naiset myös aloittavat työuransa erilaisissa tehtävissä. Opinto-ohjauksen resursseja peruskoulussa tulee kasvattaa ja opinto-ohjaajien koulutusta viedä suuntaan, jossa he osaisivat kertoa nuorille erilaisista ammateista ja niiden tarjoamista uravaihtoehdoista.
Tärkeintä kaikessa on esimerkkien voima. Kaksi tätiä kansanedustajina, autonasentajina tai upseereina sekä kaksi setää päiväkodin hoitajana (ei johtajana), keittäjänä tai siivoojana muuttavat tehokkaimmin ajatusmaailmaamme. Tytöt uskaltakaa hakeutua teknisille aloille. Tekniikan alat tarjoavat paljon erilaisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Matikka on kivaa ja tytöt oppivat sitä ihan yhtä hyvin kuin pojatkin.
sopimusalavastaava
Ammattiliitto Pro
Blogin lähteet:
Kauhanen, Antti − Riukula, Krista, Työmarkkinoiden eriytyminen ja tasa-arvo Suomessa, s. 80−100 teoksessa Teräsaho, Mia – Närvi, Johanna (toim), Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon, Analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö 2019.
Lyly-Yrjänäinen, Maija, Työolobarometri 2018 – ennakkotiedot. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:15.
Ojala, Satu – Pyöriä, Pasi, Pirstoutuvatko työurat? : Teollisuusalat talouden ja teknologian murroksissa. Tampere University Press 2020.
Vieraskynä on Demarinaisten kiertävä blogipalsta, jossa joka viikkoa yksi toimija kirjoittaa hänelle tärkeästä tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvästä asiasta.