Maria Nyroos: Naisyrittäjien päivä tarvitaan joka päivä
Suomen työmarkkinoiden sukupuolten välinen segregaatio ei tee hallaa vain palkansaajille, vaan se on yksi merkittävimmistä esteistä naisten yrittäjyydelle ja taloudelliselle menestykselle.
Tilastot kertovat huolestuttavasta tilanteesta: vain 35 % yrittäjistä on naisia, ja peräti 40 % heistä ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa, kun miehillä vastaava luku on 25 %. Yksi syy tilanteeseen on, että naiset ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla myös yrittäjinä. Koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka ovat perinteisesti naisvaltaisia ja julkisen sektorin tuottamia, ovat myös aloja, joilla naiset työllistyvät miehiä useammin yrittäjinä. Myös itsensä työllistäjien ammattiryhmärakenne on hyvin eriytynyt sukupuolen mukaan ja naisten tärkeimpiin ammattiryhmiin kuuluvat palvelualan työntekijäammatit (mm. kampaajat, pienkauppiaat, hierojat) sekä kulttuuri- ja käsityöalojen ammatit (Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa-selvitys, 2017).
Naisyrittäjät ovat tutkimusten mukaan huomattavasti miehiä enemmän huolissaan sosiaaliturvasta, eläkkeestä ja perheen toimeentulosta. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien teettämän yrittäjägallupin mukaan peräti 84 prosenttia naisyrittäjistä on huolissaan jaksamisesta, lähes 70 prosenttia miettii yrittäjän heikkoa eläketurvaa, 68 prosenttia pelkää toimeentulon menettämistä ja 53 prosenttia sosiaaliturvan menettämistä osana yrittäjäriskiä (Yrittäjägallup, huhtikuu 2023). On siis selvää, että naisyrittäjät kantavat miehiä suurempaa taakkaa ja huolta yrittäjyyden riskeistä ja epävarmuuksista.
Työterveyshuollon puute korostaa entisestään naisyrittäjien kohtaamia haasteita. Yli puolet naisyrittäjistä (53 %) ei saa minkäänlaisia työterveyshuoltopalveluita, kun taas miesyrittäjillä tämä luku on 34 % (Yrittäjägallup, huhtikuu 2024). Tämä on huolestuttava eriarvoisuuden ilmentymä, joka vaikuttaa suoraan naisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Yrittäjyys ei saisi koskaan olla terveysriski ja kattavan terveydenhuollon tulee olla saavutettavaa kaikille. Myös naisyrittäjät ansaitsevat tarvitsemansa tuen ja turvaverkot Suomessa.
Naisyrittäjyyden edellytyksien edistäminen ei ole vain sukupuolikysymys – se on koko yhteiskunnan etu. Meidän on luotava yrittämiseen toimintaympäristö, joka mahdollistaa tasa-arvoisen työn teon, tukee yrittäjien hyvinvointia ja tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia kaikille, sukupuolesta riippumatta. Naisyrittäjille tulisi myös tarjota enemmän tukea ja koulutusta, joka rohkaisee heitä kasvattamaan liiketoimintaansa ja astumaan rohkeammin uusille toimialoille.
Tämä vaatii poliittisia toimia, lainsäädännön uudistuksia ja asennemuutosta koko yhteiskunnassa. Naisyrittäjyyden edistäminen on poliittinen tasa-arvoteko, joka kaipaa vielä tekijöitä. Nyt jos koskaan on SDP:n aika ottaa pien-, mikro- ja yksinyrittäjien asia omakseen ja kutsua yrittäjät mukaan rakentamaan parempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa kaikille.
Hyvää yrittäjän päivää kaikille, mutta erityisesti rohkeille, vahvoille ja viisaille naisyrittäjille!
SDP:n yrittäjyystyöryhmän sihteeri
Suomen Yrittäjien digi-, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikan asiantuntija
SDP:n puolueosaston Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n puheenjohtaja
Valokuva: Johanna Erjonsalo, Jetro Stavén.