Nico Vehmas: Miksi naisten terveyden sukupuolivinouma on edelleen ratkaisematta?
Terveydenhuollon sukupuolivinoumalla voi olla merkittävä vaikutus naisten hyvinvointiin ja talouteen. Maailman terveyspäivänä 7.4.2026 on aiheellista kysyä, miten tiede voisi auttaa ratkaisemaan sukupuolivinouman haasteita.
Naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään, mutta sairastavat elämänsä aikana enemmän sairauksia ja kärsivät enemmän terveysongelmista kuin miehet. Useat pitkäaikaissairaudet ovat naisilla yleisempiä, ja fysiologiset erot vaikuttavat sekä sairastumisriskiin että oireiden ilmenemiseen.
Tästä huolimatta lääketieteellinen tutkimus on pitkään rakentunut oletukselle, että mieskehoon perustuvat tutkimustulokset pätevät yhtä lailla kaikkiin. Kun hoitokäytännöt ja terveydenhuollon rakenteet ovat muotoutuneet vinoutuneen tutkimustiedon pohjalta, näkyy lopputulos edelleen niin palvelujärjestelmässä kuin potilaiden kohtaamisessa.
Kirjoitin alkuvuodesta 2026 Kalevi Sorsa -säätiön blogiin Alina-tutkimuksestamme, jossa tarkastellaan terveydenhuollon sukupuolivinoumaa Suomessa. Aihe on ajankohtainen erityisesti Maailman terveyspäivän kynnyksellä: miksi naisten terveyttä koskeva tutkimus ja sen soveltaminen laahaavat edelleen perässä?
Vaikka naisten korkeampi sairastavuus on ollut tiedossa jo pitkään, vasta 2000-luvulla on alettu kiinnittää laajemmin huomiota siihen, että myös hoitotulokset ovat naisilla usein heikompia. Naisten oireita ei tunnisteta ajoissa, ja pahimmillaan niitä vähätellään. Tämä voi johtaa pitkittyneisiin diagnoosiviiveisiin ja tarpeettomaan kärsimykseen.
Ilmiöllä on myös taloudellinen ulottuvuus. Konsulttiyhtiö McKinsey & Company on arvioinut, että naisten terveyden parantaminen voisi kasvattaa maailman bruttokansantuotetta jopa tuhannella miljardilla dollarilla vuosittain vuoteen 2040 mennessä. Kyse ei siis ole vain yksilöiden hyvinvoinnista, vaan laajasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä, jolla voi olla vaikutuksia jopa Suomen parjattuun tuottavuuteen.
Suomessa sukupuolivinouma näkyy konkreettisesti terveyspalvelujen käytössä. Työikäiset naiset käyttivät yksityisiä lääkäripalveluja yli 60 prosenttia miehiä enemmän vuonna 2024. Kela-korvausten jälkeen naisille jäi maksettavaksi yksityislääkärikäynneistä vuositasolla yli 60 miljoonaa euroa ekstraa.
Naiset asioivat myös julkisessa terveydenhuollossa miehiä useammin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja on korotettu huomattavasti, mikä voi tuntua erityisesti naisten kukkarossa. Terveysvakuutuksia ottaneiden suomalaisten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen vuosikymmenen, mutta viime vuosina vakuutusten hinnat ovat kohonneet huomattavasti.
Kustannuksia syntyy myös lääkehoidosta. Esimerkiksi monet hormonaaliset valmisteet, joita käytetään endometrioosin tai vuotohäiriöiden hoidossa, eivät kuulu lääkekorvausten piiriin. Tämä kasvattaa kustannuksia entisestään ja voi rajoittaa hoitoon hakeutumista.
Terveyden sukupuolivinouman vaikutukset näkyvät myös työelämässä. Vuonna 2024 naisilla oli Suomessa yli 30 prosenttia enemmän sairauspäivärahapäiviä kuin miehillä, ja osa-aikaiset sairauspoissaolot olivat yli kolme kertaa yleisempiä. Työelämän sukupuolittumisen myötä vaikutukset voivat painottua tietyille naisvaltaisille aloille, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kasvatukseen ja palvelualalle.
Monet naisten terveyttä kuormittavat sairaudet ovat edelleen alitutkittuja ja alidiagnosoituja. Tällaisia ovat esimerkiksi vaihdevuosioireet, kuukautishäiriöt, masennus ja migreeni. Useat näistä vaikuttavat suoraan työ- ja toimintakykyyn, mutta niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ei Suomessa ole tarkasteltu riittävän kokonaisvaltaisesti.
Esimerkiksi Tanskassa migreenin on arvioitu aiheuttavan noin 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset, ja se koskettaa erityisesti työikäisiä naisia. Endometrioosi puolestaan heikentää merkittävästi työkykyä: sairastavat menettävät keskimäärin tuntikausia työaikaa viikoittain, ja diagnoosin ja tehokkaan hoidon saaminen voi kestää vuosia.
Suomalaiset naiset arvioivat oman terveytensä miehiä heikommaksi, mikä käy ilmi sekä Terve Suomi -tutkimuksesta että EU:n tasa-arvovertailuista. Eurostatin mukaan suomalaisnaiset raportoivat vuonna 2024 jopa 24 prosenttia enemmän tyydyttämätöntä terveydenhuollon tarvetta kuin miehet. Keskeinen syy on hoitoon pääsyn hitaus.
Kun suurempi sairastavuus yhdistyy heikompaan hoidon laatuun, seuraukset ovat merkittäviä. Ne näkyvät yksilöiden arjessa, työelämässä ja kansantaloudessa. Terveydenhuollon keskeinen tehtävä on ylläpitää ihmisten toimintakykyä, mutta tämä tavoite ei toteudu yhdenvertaisesti.
Politiikalla voidaan vaikuttaa naisten terveyden tutkimukseen. Esimerkiksi Tanskassa hallitus päätti lokakuussa 2025 perustaa kansallisen naisten terveyden tutkimuskeskuksen, jolle allokoidaan 160 miljoonan Tanskan kruunun eli 21,4 miljoonan euron rahoitus vuosille 2026–2029.
Naisten terveys ei ole Suomessa marginaalinen kysymys, vaan keskeinen osa toimivaa ja oikeudenmukaista terveydenhuoltojärjestelmää. Ilman systemaattista tutkimusta ja tavoitteellisia toimenpiteitä sukupuolivinouma ei korjaannu itsestään.
Nico Vehmas
Terveydenhuollon erikoislääkäri ja sukupuolivinouman vaikutuksia naisten terveyteen selvittävän Alina-projektin tutkija